Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa

Abstract

Tämän ammattikasvatuksen tieteenalaan kuuluvan väitöstutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten näyttötutkintojärjestelmän sisältämää henkilökohtaistamista toteutetaan, kun tutkinnon suorittajana on maahanmuuttajataustainen henkilö. Vastausta haetaan selvittämällä, miten ammatilliset kouluttajat käytännössä huomioivat kieli- ja kulttuuritaustan henkilökohtaistamisprosessin kolmessa eri vaiheessa, miten aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan, miten kouluttajat tukevat työssäoppimispaikkoja ja valmentavat työelämän edustajia maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan arviointiin sekä miten paljon ohjausta tarvitaan ja mitä ohjauksen keskeiset sisällöt ovat. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, miten 1.3.2007 voimaan tulleen henkilökohtaistamismääräyksen edellyttämät toimintatavat sekä kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen toteutuvat. Lisäksi tutkimustulokset luovat kuvaa siitä, millaista osaamista ammatilliselta kouluttajalta monikulttuurisessa oppimisympäristössä vaaditaan.

Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusotteella ja tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Perusjoukkona ovat ammatilliset kouluttajat sekä työelämän edustajat. Tutkimusaineisto koottiin kahdessa vaiheessa. Ensin toteutettiin ammatillisille kouluttajille suunnattu kyselytutkimus (N=118) ja sen jälkeen haastateltiin viisi kokenutta ammatillista kouluttajaa ja kaksi työelämän edustajaa. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilökohtais-tamista sekä kieli- ja kulttuuritaustan huomoimista toteutetaan kunkin koulutusorganisaation resurssien ja kouluttajien yksilöllisten valmiuksien puitteissa henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti. Lisäksi voidaan päätellä, että maahanmuuttajataustaisen henkilön henkilökohtaistaminen vaatii ammatillisilta kouluttajilta tietyillä kompetenssin osa-alueilla asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jotka poikkeavat siitä, mitä pelkästään valtaväestöstä muodostuvan opiskelijaryhmän kanssa toimittaessa vaaditaan. Erityisiä haasteita ovat suomen kielen taidon arviointiin ja ammatillisen kielitaidon kehittymisen tukemiseen liittyvät teemat, monikulttuurinen pedagogiikka ja -ohjaus sekä suomalaiseen näyttötutkintojärjestelmään perehdyttäminen. Myös ohjauksen tarve on tutkimustu-losten mukaan määrällisesti suurempi ja sisällöllisesti laaja-alainen; oppimisen ja ammatillisen kasvun lisäksi monet maahanmuuttajataustaiset tutkinnon suorittajat tarvitsevat ohjausta myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska Suomessa ammatillinen koulutus nähdään yhte-nä keskeisenä keinona tukea maahanmuuttajataustaisten aikuisten työllistymistä ja kotoutumista. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 vieraskielisten opiskelijoiden määrä näyttötut-kintoon valmistavassa koulutuksessa kasvoi noin 22 prosentilla noin 7 000 opiskelijaan. Vuonna 1994 käynnistynyt näyttötutkintojärjestelmä sisältää useita tekijöitä, jotka tekevät siitä maahanmuuttajataustaisille henkilöille soveltuvan tavan suorittaa suomalaisen työelämän tarpeita vastaava tutkinto. Yhtenä keskeisenä järjestelmän vahvuutena on, että osaaminen osoitetaan tutkintotilaisuuksissa riippumatta siitä, miten ja missä on osaamisen hankkinut. Näyttötutkintojärjestelmän sisältämä henkilökohtaistaminen mahdollistaa lähtömaassa hankitun osaamisen tunnistamisen sekä yksilölliset, joustavat oppimispolut. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden opiskeluedellytyksiä tukee myös henkilökohtaistamismääräys, joka edellyttää tutkinnon suorittajan kieli- ja kulttuuritaustan huomioimista henkilökohtaistamisprosessin kaikissa kolmessa vaiheessa: hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa.

Tutkimuksen tieteellisenä kontribuutiona on, että se tuottaa uutta tietoa ammattikasvatukseen tieteenalana ottamalla tarkasteluun vahvasti suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin sidonnaisen näyttötutkintojärjestelmän ja henkilökohtaistamisprosessin monikulttuurisessa kontekstissa ja osoittamalla, miten kouluttajan toiminta ja osaamisvaatimukset muuttuvat, kun maahanmuuttajataustaisten tutkinnon suorittajien määrä kasvaa. Tutkimuksen praktinen relevanssi puolestaan liittyy oppilaitosorganisaatioiden sisäisen toimintakulttuurin ja kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään myös ammatillisten kouluttajien täydennyskoulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Lisäksi tutkimustulokset luovat kuvaa siitä, miten suomen kielen opetusta ja ammatillista opetusta voitaisiin integroida.

This doctoral research is related to vocational education research and the objective is to investigate how the individualization in competence-based qualifications is realized when the graduate has an immigrant backround. The answer is searched by investigating what practical measures vocational teachers take during the three phases of the individualization process, how previously obtained competence is examined, how teachers have supported workplaces and instructed the representatives of working life who participate in the assessment process of a graduate with an immigrant background, how much counselling is needed and what the central contents of the counselling are. According to the research results it can be made conclusions of how the individualization regulation implemented 1.3.2007 is actualized. The results will also create a general picture of the competence required of vocational teachers in the multicultural learning environment.

The research is qualitative and the used research method is content analysis. The target group of the research consists of vocational teachers and representatives of working life. The research material was collected in two phases. First a survey (N=118) directed at vocational teachers and then themeinterviews with five experienced vocational teachers and two representatives of working life. The research results indicate that the individualization and the consideration of the graduates´ language- and cultural backround are according to the organizational resources and teachers´ individual capabilities abided by the individualization regulation. Additionally, it can be argued that the individualization process of a graduate with an immigrant background requires that the competences of the vocational teachers are broader in certain areas of attitudes, knowledges and skills compared with what is needed when teaching and counselling Finnish graduates. The particular challenges that vocational teachers meet are assessing the knowledge of Finnish language and supporting the development of vocational language skills, multicultural pedagogy and -counselling and orientation to the Finnish competence-based qualifications system. Also the amount of counselling needed is bigger and the themes discussed during the counselling are broader; in addition to the guidance in learning and vocational growth the graduates with an immigrant background often need counselling in questions conserning integration to the Finnish society and working life.

The research topic is of current interest, because in Finland vocational training is seen as one of central means in supporting adult immigrants´ integration and becoming employed. From year 2010 to year 2012 the amount of students/graduates with an immigrant backround in the competence-based qualifications grew by approximately 22 percent to approximately 7 000 persons. There are several factors that make the competence-based qualifications system that was started in 1994 a suitable way for persons with an immigrant backround to obtain qualifications correspondent to the needs of the Finnish working life. One of the central strengths of the system is that the vocational skills are demonstrated in competence tests regardless of how and where the skills have been acquired. The individualization process also makes it possible to recognize prior learning and to implement individual, flexible learning paths. The studying conditions of students with an immigrant backround are also supported by the individualization regulation, which determines that the graduate´s cultural and linguistic background must be taken into consideration in all three phases of the individualization process: application, competence test and completing the vocational skills.

The scientific contribution of this research is that it provides new knowledge for vocational education research by examining in multicultural context the compentence-based qualifications system and the individualization process that are strongly based on the Finnish working life and culture and by pointing out, how the teachers´ actions and expertise requirements change when the amount of graduates with an immigrant background increase. The practical relevans of the research is connected with the internal development of educational organizations and the development of teachers´ competencies in the multicultural environment. Also some development ideas to the vocational teachers´ further education are presented in the conclusions of the research. Additionally the results of the research create a picture of how the teaching of Finnish as a foreign language and vocational subjects could be integrated.