Insulting nationality words in some British and American dictionaries and in the BNC

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan loukkaavien kansallisuussanojen merkintää Yhdysvalloissa ja Britanniassa julkaistuissa englanninkielisissä sanakirjoissa. Tutkielmassa selvitetään myös, kuinka korpusesimerkit tukevat sanakirjoista löydettyä tietoa.

Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan sanojen merkityksiä ja erityisesti loukkaavuutta, loukkaavuuden merkintää sanakirjoissa, loukkaavia kansallisuussanoja sekä tutkimukseen sisältyvien kansallisuuksien keskinäisiä suhteita. Teoriaosassa todetaan muun muassa, että loukkaavuus on vahvasti kontekstisidonnaista. Lisäksi todetaan, että loukkaavuutta voidaan sanakirjoissa merkitä usein eri tavoin, ja että kansallisuussanojen mahdollista loukkaavuutta painotetaan sanakirjoissa nykyään enemmän kuin ennen.

Tutkimusmateriaalina käytetään kahtakymmentä sanakirjaa, 37 kansallisuussanaa (jotka ovat britteihin, yhdysvaltalaisiin, irlantilaisiin, ranskalaisiin, saksalaisiin ja meksikolaisiin viittaavia sanoja) ja yhtä korpusta. Sanakirjoista kymmenen on yleissanakirjoja, kahdeksan opiskelijoille tarkoitettuja, ja kaksi slangisanakirjoja. Kansallisuudet jaoteltiin tutkimusta varten kolmeen eri ryhmään.

Analyysiosassa selvitetään, kuinka sanakirjat merkitsevät potentiaalisesti loukkaavia kansallisuussanoja; kuinka usein ja millä tavoin sanakirjat merkitsevät näitä sanoja loukkaaviksi, kuinka eri sanakirjatyypit ja yksittäiset sanakirjat eroavat toisistaan tässä suhteessa, ja millaisia eroja eri kansallisuuksien loukkaavuuden merkitsemisessä on. Korpusanalyysissä tutkitaan, ovatko sanakirjoissa yleisesti tai harvoin listatut sanat yleisiä ja harvinaisia myös korpuksessa, ja kolmen sanan loukkaavuutta korpusesimerkeissä tutkitaan myös tarkemmin.

Tutkimuksessa todettiin, että jonkinlainen varoitus loukkaavuudesta oli sanakirjoissa mukana 75 % sanoista. Sanakirjatyyppien ja yksittäisten sanakirjojen välillä oli eroja; useimmiten loukkaavuus mainittiin brittiläisissä vieraskielisille opiskelijoille tarkoitetuissa sanakirjoissa, ja harvimmin slangisanakirjoissa. Useimmiten loukkaavuus ilmaistiin kielenkäyttömerkitsinten (engl. usage labels) avulla, mutta myös sanojen määritelmiä, kielenkäyttökommentteja (engl. usage notes) ja eri keinojen yhdistelmiä käytettiin apuna loukkaavuuden merkitsemiseen. Kansallisuuksien välillä oli myös eroja; useimmiten loukkaaviksi merkittiin meksikolaisiin viittaavat sanat, ja harvimmin yhdysvaltalaisia merkitsevät sanat. Korpusinformaatio vastasi melko hyvin sanakirjoista saatua tietoa, mutta erojakin löytyi. Tutkimus osoitti, että nykyistä yhdenmukaisempi ja paikoin myös yksinkertaisempi merkintätapa loukkaaville sanoille olisi monesti tarpeen sanakirjoissa.