Vaikeahoitoinen epilepsia ja masennus
Kansanaho, Heikki (2015)
2015
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-03-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503031164
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201503031164
Tiivistelmä
Epilepsian haitat ja rajoitukset ulottuvat toimintakykyyn kokonaisvaltaisesti. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien keskuudessa kielteiset vaikutukset ovat entisestään korostuneet ja sairauteen liittyy huomattavasti kohonnut tapaturma- ja äkkikuolemariski. Asianmukaisella, ajoissa aloitetulla lääkehoidolla voidaan ehkäistä lääkeresistenttiä epilepsiaa. Masennustila on merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja sen 12 kuukauden esiintyvyydeksi on raportoitu 6,8 %. Perusterveydenhuollon potilaista noin yhdellä kymmenestä arvioidaan olevan kliinisesti merkittävä masennus.
Epilepsian ja masennuksen taustalla on yhteisiä patogeenimekanismeja. Epilepsian ja neuropsykiatristen oireiden suhde on kaksisuuntainen. Psykiatristen oireiden ja häiriöiden esiintyvyys on yliedustettuna epileptikoiden keskuudessa. Ohimo- ja otsalohkoepilepsiassa on havaittu muita epilepsioita korkeampi riski psyykkisiin oireisiin. Toisaalta psykiatrisesti oireilevien riski sairastua epilepsiaan on moninkertainen. Psykiatrisista häiriöistä yleisin on masennus. Epilepsia myötävaikuttaa kliinisesti merkittävän masennuksen puhkeamisessa. Se heikentää merkittävästi epileptikoiden elämänlaatua, kohottaa kohtausaktiivisuutta ja lisää terveyspalvelujen käyttöä. Ongelmaan kytkeytyy myös masennuksen alidiagnosointi ja puutteellinen hoito. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla on mahdollisesti yli 50% elinikäinen prevalenssi depressiolle.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata ja tutkia assosiaatioyhteyden voimakkuutta epilepsian ja masennustilan välillä. Asiaa arvioidaan aiheesta julkaistujen tutkimusten ja kirjallisuuden avulla.
Epilepsian ja masennuksen taustalla on yhteisiä patogeenimekanismeja. Epilepsian ja neuropsykiatristen oireiden suhde on kaksisuuntainen. Psykiatristen oireiden ja häiriöiden esiintyvyys on yliedustettuna epileptikoiden keskuudessa. Ohimo- ja otsalohkoepilepsiassa on havaittu muita epilepsioita korkeampi riski psyykkisiin oireisiin. Toisaalta psykiatrisesti oireilevien riski sairastua epilepsiaan on moninkertainen. Psykiatrisista häiriöistä yleisin on masennus. Epilepsia myötävaikuttaa kliinisesti merkittävän masennuksen puhkeamisessa. Se heikentää merkittävästi epileptikoiden elämänlaatua, kohottaa kohtausaktiivisuutta ja lisää terveyspalvelujen käyttöä. Ongelmaan kytkeytyy myös masennuksen alidiagnosointi ja puutteellinen hoito. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla on mahdollisesti yli 50% elinikäinen prevalenssi depressiolle.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata ja tutkia assosiaatioyhteyden voimakkuutta epilepsian ja masennustilan välillä. Asiaa arvioidaan aiheesta julkaistujen tutkimusten ja kirjallisuuden avulla.