Lakimiesuutisten lukijoiden jäljillä – Yhteisön jäsen vai oman arvonsa tunteva lakimies?

Abstract

Tässä työssä tutkin, mitä Suomen Lakimiesliiton julkaiseman Lakimiesuutiset-lehden tekijät olettavat oman lehtensä lukijoista. Lisäksi tarkastelen, miten tekijöiden lukijaoletukset ilmenevät lehden teksteissä. Tärkeän taustan tarkastelulle muodostaa ammattiyhdistyslehden ulkoistaminen, jonka vuoksi lehden tekemiseen osallistuu kahden eri ammattikunnan edustajia.

Tutkimukseni asetelman rakentamisessa hyödynnän brittiläis-jamaikalaisen kulttuuritutkijan Stuart Hallin tunnettua sisäänkoodaus uloskoodaus-mallia tuotanto teksti-rajapinnalla sekä kirjallisuudentutkija Pekka Tammen ns. Boothin Chatmanin mallia. Aineistoni koostuu lehden tekijöiden haastatteluista ja teksteistä. Menetelmänä käytän perelmanilaista retoriikan analyysia. Analysoin molemmat aineistot erikseen, minkä jälkeen suhteutan havainnot toisiinsa.

Analyysini perusteella kahden eri ammattikunnan lähtökohdat ja tekemisen motiivit ovat erilaisia, ja nämä erot näkyvät selvästi myös työskentelyn tavoissa, lukijaoletuksissa ja tekstien oletuslukijoissa. Lisäksi tutkimus paljastaa, että ammattikunnat suhtautuvat toisiinsa osin epäluuloisesti, ja lehden tekemiseen sisältyy paljon jännitteitä. Niitä vahvistaa se, että yhteisiä tavoitteita ja arvoja ei ole koko kymmenvuotisen yhteistyökauden aikana määritelty.

Yksi tutkimukseni keskeisistä tuloksista on, että missä Lakimiesliiton tekijät yhdistävät Lakimiesuutisten lukijan lähes automaattisesti liiton jäsenyyteen, siinä sisällöntuotantoyhtiössä korostetaan lukijakunnan hyvää itsetuntoa sekä lakimiesten korkeaa arvoa yhteiskunnassa ilman jäsensidosta. Julkaisijayhteisön ja sisällöntuotantoyhtiön toimijoiden lukijaoletukset jäsentävät vahvasti myös tekstien rakentamia oletuslukijoita. Rintamalinja jäsenlukijan ja oman arvonsa tuntevan lakimieslukijan välillä nousee teksteissäkin esiin. Osa Lakimiesliiton teksteistä sisältää lisäksi yhteiskunnan päättäjän yhtenä oletuslukijana. Liiton tekijät tunnistavat lehtitekstejä tarkastellessaan tämän oletuslukijan olemassaolon, mutta eivät sisällytä päättäjää lukijaoletuksiinsa.

Vaikka molemmat osapuolet painottavat puheessaan lakimieskunnan ammatillista heterogeenisuutta, tämä monimuotoisuus ei ilmene lukijaoletuksissa. Pääasiassa Lakimiesuutisten lukijat ovat tekijöilleen kasvottomien lakimiesten joko jäsenlakimiesten tai oman arvonsa tuntevien lakimiesten joukko. Merkillepantavaa on, että Lakimiesliitossa liiton julkaisema lehti koetaan lähinnä yhdensuuntaisen viestinnän välineenä. Lukija ei siten ole tärkein sisällöntuotannon viitepiste, vaan aiheiden tärkeys määräytyy tekijän omien arvostelmien pohjalta. Lukija huomioidaan lähinnä käytettyjen kielellisten keinojen valinnassa.

Analyysini osoittaa, että tekijöiden oletukset lukijoista vaikuttavat vahvasti Lakimiesuutisten teksteissä käytettyihin retorisiin keinoihin sekä teksteissä rakentuvaan oletuslukijaan. Tuotanto teksti-rajapinnalle sijoittuva tutkimukseni luo pohjaa jatkotutkimukselle, joka sisältää myös vastaanottovaiheen. Toinen tärkeä jatkotutkimuksen suunta on ammattilehtien ulkoistamisen ja eri ammattiryhmien kohtaamisen tarkastelu yhtä esimerkkitapausta laajemmin.

Asiasanat: lukija, lukijaoletus, oletuslukija, sisäänkoodaus, uloskoodaus, ulkoistaminen