Syytön sai murhamiehen leiman. Yleiset tuomioistuimet sanomalehtien toimituksellisessa materiaalissa
Rantanen, Hanna (2015)
2015
Mediakulttuurin maisteriopinnot - Master's Programme in Media Culture
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181119
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181119
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena ovat yleiset tuomioistuimet sanomalehdistön toimituksellisessa materiaalissa. Tutkimuksella on selvitetty, miten sanomalehdet kirjoittavat tuomioistuimista sekä millaista vallankäyttöä on tutkimusaineiston perusteella havaittavissa näiden kahden osapuolen toiminnassa. Tutkimusaineisto on peräisin Aamulehdestä ja Helsingin Sanomista tammi-helmikuulta 2014. Tutkimusmetodina on käytetty pääasiassa kehysanalyysiä, mutta jonkin verran myös määrällistä sekä vapaamuotoisempaa laadullista sisällönanalyysiä.
Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa toimii valta. Sekä sanomalehdistö että tuomioistuimet ovat kumpikin omanlaisiaan vallankäyttäjiä, joista toinen osapuoli käyttää viranomaisvaltaa ja toinen julkaisuvaltaa. Lehdistö toimii myös julkisen vallan kuten tuomioistuinten vahtikoirana. Tuomioistuimet puolestaan linjaavat sanomalehtien toimintamahdollisuuksia esimerkiksi sananvapauden käyttöön liittyvillä tuomioillaan.
Vallan käsitettä tutkimuksessa avataan erityisesti Max Weberin ja Michel Foucault'n teorioiden pohjalta. Näiden lisäksi teoreettisessa osuudessa käsitellään omina kokonaisuuksinaan sanomalehdistön valtaa, yleisiä tuomioistuimia sekä näiden kahden välistä suhdetta.
Tutkimustulosten perusteella uutisointi painottuu käräjäoikeustasolle. Kuitenkin tuomioistuinten virkamiehiin liittyvä uutisointi sijoittuu pääasiassa hovioikeustasolle. Varsinaiset tuomiouutiset keskittyvät yleisesti ottaen ajankohtaisiin, mutta erityisesti henkirikoksista annettuihin tuomioihin.
Tuomioistuinjutuissa pääosassa ovat pienet, lyhyet tuomiouutiset. Nämä vaikuttaisivat kuitenkin olevan sanomalehdille ainakin näennäisesti merkityksetöntä "uutismassaa". Helsingin Sanomissa käytetään silti Aamulehteä enemmän kuvitusta, suuria palstakokoja sekä etusivun ennakkomainintoja. Isoja palstakokoja saavat erityisesti tuomioistuinten henkilöstöön liittyvät uutiset sekä henkilöhaastattelut.
Juttujen kehystyksessä käytetään arvovallan, luottamuksen, inhimillisyyden sekä määrällisesti kaikkein eniten esille nousseita närkästyksen ja hyväksynnän kehyksiä. Valitsemalla tietynlaisen kehyksen jutuille sekä vahvalla otsikoinnilla sanomalehdillä on valta vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin ja mielikuviin tuomioistuimista. Tutkimusaineiston perusteella ei kuitenkaan ole havaittavissa sitä, että sanomalehdistö käyttäisi kehyksiä toistuvasti ainoastaan tietyn näkökulman vahvistamiseen.
Keskeisenä käsitteenä tutkimuksessa toimii valta. Sekä sanomalehdistö että tuomioistuimet ovat kumpikin omanlaisiaan vallankäyttäjiä, joista toinen osapuoli käyttää viranomaisvaltaa ja toinen julkaisuvaltaa. Lehdistö toimii myös julkisen vallan kuten tuomioistuinten vahtikoirana. Tuomioistuimet puolestaan linjaavat sanomalehtien toimintamahdollisuuksia esimerkiksi sananvapauden käyttöön liittyvillä tuomioillaan.
Vallan käsitettä tutkimuksessa avataan erityisesti Max Weberin ja Michel Foucault'n teorioiden pohjalta. Näiden lisäksi teoreettisessa osuudessa käsitellään omina kokonaisuuksinaan sanomalehdistön valtaa, yleisiä tuomioistuimia sekä näiden kahden välistä suhdetta.
Tutkimustulosten perusteella uutisointi painottuu käräjäoikeustasolle. Kuitenkin tuomioistuinten virkamiehiin liittyvä uutisointi sijoittuu pääasiassa hovioikeustasolle. Varsinaiset tuomiouutiset keskittyvät yleisesti ottaen ajankohtaisiin, mutta erityisesti henkirikoksista annettuihin tuomioihin.
Tuomioistuinjutuissa pääosassa ovat pienet, lyhyet tuomiouutiset. Nämä vaikuttaisivat kuitenkin olevan sanomalehdille ainakin näennäisesti merkityksetöntä "uutismassaa". Helsingin Sanomissa käytetään silti Aamulehteä enemmän kuvitusta, suuria palstakokoja sekä etusivun ennakkomainintoja. Isoja palstakokoja saavat erityisesti tuomioistuinten henkilöstöön liittyvät uutiset sekä henkilöhaastattelut.
Juttujen kehystyksessä käytetään arvovallan, luottamuksen, inhimillisyyden sekä määrällisesti kaikkein eniten esille nousseita närkästyksen ja hyväksynnän kehyksiä. Valitsemalla tietynlaisen kehyksen jutuille sekä vahvalla otsikoinnilla sanomalehdillä on valta vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin ja mielikuviin tuomioistuimista. Tutkimusaineiston perusteella ei kuitenkaan ole havaittavissa sitä, että sanomalehdistö käyttäisi kehyksiä toistuvasti ainoastaan tietyn näkökulman vahvistamiseen.