Sosiaaliset suhteet koulun työyhteisön hyvinvoinnin voimavaroina
Kylliäinen, Saija (2015)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
2015
Kansanterveystieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181118
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181118
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin voimavaranäkökulmasta koulun työyhteisön ja etenkin opettajien sosiaalisia suhteita ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Lisäksi selvitettiin sosiaalisten suhteiden eri osa-alueiden yhteyttä opettajien terveydentilaa kuvaavien sairauksien ja psykosomaattisten oireiden kokemiseen. Työhyvinvoinnin myönteisen ulottuvuuden tarkastelu on näkökulmana melko uusi. Sosiaalisten suhteiden on yleisesti tunnustettu olevan yhteydessä hyvinvointiin. Tarkasteltaessa hyvinvoinnin tekijöitä kansanterveystieteen näkökulmasta on tärkeää huomioida myös työyhteisön merkitys hyvinvoinnille.
Tutkielman perusjoukon muodostivat ala- ja yläkoulun sekä toisen asteen oppilaitosten henkilökunnat, joista pääosa oli opettajia. Tutkielmassa käytettiin valmista, kvantitatiivista Koulun hyvinvointiprofiili -sarjan poikkileikkausaineistoa. Aineisto on kerätty Suomessa internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivujen kautta lukuvuoden 2012–2013 aikana. Aineistosta tehtiin SPSS tilasto-ohjelmalla kuvaileva analyysi. Sosiaalisten suhteiden ja taustatekijöiden yhteyttä terveydentilaan selvitettiin logistisella regressioanalyysillä. Tutkielman kirjallisuuskatsaus tarkasteli koulun työyhteisön hyvinvointia, sosiaalisia suhteita hyvinvoinnin tekijöinä ja voimavaranäkökulmaa työhyvinvoinnin kontekstissa. Viitekehyksenä käytettiin Koulun hyvinvointimallia.
Tutkielma osoitti suurimman osan kyselyyn osallistuneista opettajista kokevan sosiaaliset suhteet toimiviksi työyhteisössään. Toisaalta seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista ei ollut samaa mieltä väitteestä "en ole työpaikkakiusaamisen kohteena tässä koulussa". Mitä enemmän vastaajat olivat samaa mieltä kouluympäristön sosiaalisten suhteiden toimivuudesta, sitä harvemmin koettiin terveydentilaa kuvaavia oireita. Sosiaalisten suhteiden osa-alueista merkitsevästi yhteydessä terveydentilaan olivat kokemukset: "oppilaiden kanssa on helppo tulla toimeen", "en ole työpaikkakiusaamisen kohteena tässä koulussa" ja "työyhteisön jäseniä kohdellaan tasapuolisesti". Osa-alueiden yhteydet terveydentilaan säilyivät huomioitaessa taustamuuttujat. Vaikka syy-seuraussuhteesta ei tässä tutkielmassa voida tehdä päätelmiä, näyttää siltä, että opettajien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävissä toimissa on suomalaisessa kouluympäristössä hyvä kiinnittää huomiota opettaja-oppilassuhteiden toimivuuteen, työyhteisön jäsenten tasapuoliseen kohteluun ja työpaikkakiusaamisilmiön poistamiseen.
Tutkielman perusjoukon muodostivat ala- ja yläkoulun sekä toisen asteen oppilaitosten henkilökunnat, joista pääosa oli opettajia. Tutkielmassa käytettiin valmista, kvantitatiivista Koulun hyvinvointiprofiili -sarjan poikkileikkausaineistoa. Aineisto on kerätty Suomessa internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivujen kautta lukuvuoden 2012–2013 aikana. Aineistosta tehtiin SPSS tilasto-ohjelmalla kuvaileva analyysi. Sosiaalisten suhteiden ja taustatekijöiden yhteyttä terveydentilaan selvitettiin logistisella regressioanalyysillä. Tutkielman kirjallisuuskatsaus tarkasteli koulun työyhteisön hyvinvointia, sosiaalisia suhteita hyvinvoinnin tekijöinä ja voimavaranäkökulmaa työhyvinvoinnin kontekstissa. Viitekehyksenä käytettiin Koulun hyvinvointimallia.
Tutkielma osoitti suurimman osan kyselyyn osallistuneista opettajista kokevan sosiaaliset suhteet toimiviksi työyhteisössään. Toisaalta seitsemän prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista ei ollut samaa mieltä väitteestä "en ole työpaikkakiusaamisen kohteena tässä koulussa". Mitä enemmän vastaajat olivat samaa mieltä kouluympäristön sosiaalisten suhteiden toimivuudesta, sitä harvemmin koettiin terveydentilaa kuvaavia oireita. Sosiaalisten suhteiden osa-alueista merkitsevästi yhteydessä terveydentilaan olivat kokemukset: "oppilaiden kanssa on helppo tulla toimeen", "en ole työpaikkakiusaamisen kohteena tässä koulussa" ja "työyhteisön jäseniä kohdellaan tasapuolisesti". Osa-alueiden yhteydet terveydentilaan säilyivät huomioitaessa taustamuuttujat. Vaikka syy-seuraussuhteesta ei tässä tutkielmassa voida tehdä päätelmiä, näyttää siltä, että opettajien työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävissä toimissa on suomalaisessa kouluympäristössä hyvä kiinnittää huomiota opettaja-oppilassuhteiden toimivuuteen, työyhteisön jäsenten tasapuoliseen kohteluun ja työpaikkakiusaamisilmiön poistamiseen.