Asuukohan tiilitalossa sittenkään onnellinen perhe? Tutkimus perhesurmien ymmärrettäväksi tekemisestä
Kukkola, Heidi (2015)
Kukkola, Heidi
2015
Sosiaalitieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181117
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin sitä, miten ihmiset tekevät perhesurmaa (itselleen) ymmärr-ettäväksi. Perhesurma on tapahtuma, jossa tekijä on surmannut lapsensa, puolisonsa ja lopuksi itsensä. Tutkimusongelmani täsmentyy seuraavien kysymysten avulla: Miten perhesurmia pyritään ymmärtämään tai tekemään ymmärrettäväksi verkkosivujen kirjoituksissa? Millaisia selityksiä kirjoituksissa surmille annetaan? Yhdistetäänkö tekoon häpeää tai salailua?
Tutkimusongelmaani tarkastelen Erving Goffmanin teoreettisten käsitteiden avulla, erityisesti kasvojen sekä julkisivun näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto koostuu kahden perhesurman, jotka tapahtuivat Oulussa 2008 ja Helsingissä 2012, Kalevan ja Helsingin Sanomien verkkosivujen uutisoinnin yhteyteen kirjoitetuista mielipidekirjoituksista eli viesteistä. Aineistoa käsittelen teoria-sidonnaisen sisällönanalyysin keinoin nojaten viitteellisesti hermeneuttiseen tulkinta-perinteeseen. Sisällönanalyysiä käyttämällä muodostan aineistosta luokittelujärjestelmän, joka kuvaa perhesurmien käsitteellistä sisältöä, sitä, miten perhesurmia tehdään ymmärrettäväksi. Tätä luokittelujärjestelmää tulkitsen teoreettisten työkalujen avulla.
Tulkintani pohjalta aineistosta nousee esiin seitsemän eri yläluokkaa, joista käsin perhesurmaa pyritään ymmärtämään: 1. mielenterveysongelmat, 2. yhteiskunnalliset rakenteet ja suomalainen kulttuuri, 3. yksilön vastuu, 4. yhteisön vastuu, 5. taloudelliset ongelmat, 6. idyllin ylläpitäminen ja ongelmien salailu sekä 7. tekijän sosiaalinen asema. Tulkitessani aineistoa teoreettisten käsitteiden pohjalta nousee esiin, että perhesurmaa pyritään ymmärtämään 1. tekijän tietyn- tai vääränlaisten kasvojen avulla, 2. huomioiden kasvojen ja yhteisön suhde sekä 3. julkisivun ja kasvojen ylläpitämisen näkökulmasta. Perhesurmaa pyritään ymmärtämään eri näkökulmista, mutta läpi aineiston nousee esiin yhteisön vaikutus teon taustalla, sillä yhteisön tai yhteiskunnan nähdään luovan paineita ja odotuksia tietyllä tavalla elämiseen. Usein teon taustalla nähdäänkin epäonnistuminen kasvojen tai tietynlaisen julkisivun ylläpitämisessä.
Tutkimuksellani osallistun keskusteluun perhesurmasta ja valotan osaltani ilmiötä ja sen ymmärtämistä. Pyrkimällä ymmärtämään perhesurmaa eri lähtökohdista voidaan ehkä paremmin tunnistaa ja löytää syitä tekojen taustalla ja puuttua niihin ja mahdollisiin riskitekijöihin jatkossa aiempaa paremmin. Tutkimuksellani haluan myös nostaa keskusteluun sen, että perhesurmaa on hyvä tarkastella myös sosiaalisena ilmiönä, ei vain yksilöpsykologisista lähtökohdista käsin.
Tutkimusongelmaani tarkastelen Erving Goffmanin teoreettisten käsitteiden avulla, erityisesti kasvojen sekä julkisivun näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto koostuu kahden perhesurman, jotka tapahtuivat Oulussa 2008 ja Helsingissä 2012, Kalevan ja Helsingin Sanomien verkkosivujen uutisoinnin yhteyteen kirjoitetuista mielipidekirjoituksista eli viesteistä. Aineistoa käsittelen teoria-sidonnaisen sisällönanalyysin keinoin nojaten viitteellisesti hermeneuttiseen tulkinta-perinteeseen. Sisällönanalyysiä käyttämällä muodostan aineistosta luokittelujärjestelmän, joka kuvaa perhesurmien käsitteellistä sisältöä, sitä, miten perhesurmia tehdään ymmärrettäväksi. Tätä luokittelujärjestelmää tulkitsen teoreettisten työkalujen avulla.
Tulkintani pohjalta aineistosta nousee esiin seitsemän eri yläluokkaa, joista käsin perhesurmaa pyritään ymmärtämään: 1. mielenterveysongelmat, 2. yhteiskunnalliset rakenteet ja suomalainen kulttuuri, 3. yksilön vastuu, 4. yhteisön vastuu, 5. taloudelliset ongelmat, 6. idyllin ylläpitäminen ja ongelmien salailu sekä 7. tekijän sosiaalinen asema. Tulkitessani aineistoa teoreettisten käsitteiden pohjalta nousee esiin, että perhesurmaa pyritään ymmärtämään 1. tekijän tietyn- tai vääränlaisten kasvojen avulla, 2. huomioiden kasvojen ja yhteisön suhde sekä 3. julkisivun ja kasvojen ylläpitämisen näkökulmasta. Perhesurmaa pyritään ymmärtämään eri näkökulmista, mutta läpi aineiston nousee esiin yhteisön vaikutus teon taustalla, sillä yhteisön tai yhteiskunnan nähdään luovan paineita ja odotuksia tietyllä tavalla elämiseen. Usein teon taustalla nähdäänkin epäonnistuminen kasvojen tai tietynlaisen julkisivun ylläpitämisessä.
Tutkimuksellani osallistun keskusteluun perhesurmasta ja valotan osaltani ilmiötä ja sen ymmärtämistä. Pyrkimällä ymmärtämään perhesurmaa eri lähtökohdista voidaan ehkä paremmin tunnistaa ja löytää syitä tekojen taustalla ja puuttua niihin ja mahdollisiin riskitekijöihin jatkossa aiempaa paremmin. Tutkimuksellani haluan myös nostaa keskusteluun sen, että perhesurmaa on hyvä tarkastella myös sosiaalisena ilmiönä, ei vain yksilöpsykologisista lähtökohdista käsin.