Isänmaanparturit ja brysselistit. Populistinen euroskeptisismi Perussuomalainen-lehdessä vuoden 2014 eurovaalijulkisuudessa.
Hiltunen, Ilmari (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181114
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181114
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin representaatioita ja populistista euroskeptisismiä Perussuomalainen-lehdessä vuoden 2014 europarlamenttivaalien julkisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa perusteltu kokonaisesitys siitä, millä tavoilla EU:ta tuodaan perussuomalaisten puoluelehtiviestinnässä esille, miten puolueen populistinen aatepohja selittää näitä esitystapoja ja miten erityyppinen euroskeptisismi on lehdessä edustettuna.
Tutkimukseni on kaksivaiheinen empiirinen tutkimus, jossa käytän tutkimusmenetelminä aineistolähtöistä representaatioanalyysiä ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii politiikan tutkija Sofia Vasilopouloun luoma euroskeptisismin kolmijako, joka jakaa radikaalioikeistolaisen euroskeptisismin tyypit torjuvaan, ehdolliseen ja neuvottelevaan euroskeptisismiin. Representaatioanalyysissä tulkintani nojaavat poliittisen populismin tutkimukseen. Tutkimusaineistoni käsittää yhteensä 114 vuosina 2013–2014 Perussuomalainen-lehdessä julkaistua journalistista juttua. Tarkastelujakso kattaa vuoden 2014 eurovaalien julkisuuden ensimmäisten ehdokasesittelyiden julkaisusta viimeiseen ennen vaalipäivää ilmestyneeseen lehden numeroon.
Käsittelen tutkimuksessa Euroopan unionin representaatioita aineiston pohjalta muodostamieni seitsemän temaattisen kokonaisuuden avulla. Nämä kategoriat ovat järjestyksessä: kriisiytynyt unioni, itseään ruokkiva eliitin projekti, EU ja demokratia, kansallisvaltio vastaan liittovaltio, sääntely ja byrokratia, kansainvälisyys ja identiteetti sekä euro ja EU-talous. EU:n representaatiot lehtiaineistossa olivat huomattavan yhteneviä ja samansuuntaisia. Suurimmalla osalla näistä esitystavoista oli selkeä yhteys perussuomalaisten populistiseen aatepohjaan.
Lehtiaineiston perusteella perussuomalaisten euroskeptisismi on moniääninen hybridi kaikista kolmesta Vasilopouloun määrittelemästä euroskeptisismin tyypistä. Enimmäkseen aineistossa olivat edustettuina ehdollinen ja neuvotteleva euroskeptisismi. Valtaosa perussuomalaisista ei vaadi Suomen eroa EU:sta, vaan Euroopan poliittisen integraation rajoittamista tai korvaamista kokonaan pelkällä talousyhteistyöllä.
Puoluelehtiviestinnän perusteella perussuomalaisten puoluetoimijoiden näkemykset Euroopan unionista ovat siis pohjimmiltaan yhteneviä ja kumpuavat populistisesta ideologiasta. Perussuomalaisten edustamassa euroskeptisismissä on kuitenkin moniäänisyyttä: osassa näkemyksistä hyväksytään EU:n rajoitettu poliittinen integraatio, osassa vaaditaan kaiken päätösvallan palauttamista kansallisvaltioille ja EU:n rajaamista pelkäksi kauppaliitoksi ilman poliittista ulottuvuutta.
Tutkimukseni on kaksivaiheinen empiirinen tutkimus, jossa käytän tutkimusmenetelminä aineistolähtöistä representaatioanalyysiä ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii politiikan tutkija Sofia Vasilopouloun luoma euroskeptisismin kolmijako, joka jakaa radikaalioikeistolaisen euroskeptisismin tyypit torjuvaan, ehdolliseen ja neuvottelevaan euroskeptisismiin. Representaatioanalyysissä tulkintani nojaavat poliittisen populismin tutkimukseen. Tutkimusaineistoni käsittää yhteensä 114 vuosina 2013–2014 Perussuomalainen-lehdessä julkaistua journalistista juttua. Tarkastelujakso kattaa vuoden 2014 eurovaalien julkisuuden ensimmäisten ehdokasesittelyiden julkaisusta viimeiseen ennen vaalipäivää ilmestyneeseen lehden numeroon.
Käsittelen tutkimuksessa Euroopan unionin representaatioita aineiston pohjalta muodostamieni seitsemän temaattisen kokonaisuuden avulla. Nämä kategoriat ovat järjestyksessä: kriisiytynyt unioni, itseään ruokkiva eliitin projekti, EU ja demokratia, kansallisvaltio vastaan liittovaltio, sääntely ja byrokratia, kansainvälisyys ja identiteetti sekä euro ja EU-talous. EU:n representaatiot lehtiaineistossa olivat huomattavan yhteneviä ja samansuuntaisia. Suurimmalla osalla näistä esitystavoista oli selkeä yhteys perussuomalaisten populistiseen aatepohjaan.
Lehtiaineiston perusteella perussuomalaisten euroskeptisismi on moniääninen hybridi kaikista kolmesta Vasilopouloun määrittelemästä euroskeptisismin tyypistä. Enimmäkseen aineistossa olivat edustettuina ehdollinen ja neuvotteleva euroskeptisismi. Valtaosa perussuomalaisista ei vaadi Suomen eroa EU:sta, vaan Euroopan poliittisen integraation rajoittamista tai korvaamista kokonaan pelkällä talousyhteistyöllä.
Puoluelehtiviestinnän perusteella perussuomalaisten puoluetoimijoiden näkemykset Euroopan unionista ovat siis pohjimmiltaan yhteneviä ja kumpuavat populistisesta ideologiasta. Perussuomalaisten edustamassa euroskeptisismissä on kuitenkin moniäänisyyttä: osassa näkemyksistä hyväksytään EU:n rajoitettu poliittinen integraatio, osassa vaaditaan kaiken päätösvallan palauttamista kansallisvaltioille ja EU:n rajaamista pelkäksi kauppaliitoksi ilman poliittista ulottuvuutta.