Käyttäjäkeskeisten menetelmien käyttöönoton perustelut
Luoma, Tomas (2014)
2014
MDP in Human-Technology Interaction
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181088
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502181088
Tiivistelmä
Käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun (User-Centered Design, UCD) on tarjolla lukuisia menetelmiä ja tekniikoita. Osa niistä keskittyy käyttäjätiedon keräämiseen ennen suunnittelua, osassa käyttäjiltä saadaan arvokasta palautetta, ja osassa nämä ominaisuudet yhdistyvät.
Tutkimustulokset käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyistä ovat kuitenkin melko neutraaleja. Käyttäjäkeskeisin menetelmin kehitetyn tuotteen arvioidaan tyydyttävän enemmän loppukäyttäjää ja olevan laadukkaampi kuin muiden menetelmien avulla kehitetyn tuotteen. Arviot säästetyistä kustannuksista tai kehitysajasta ovat hyvin varovaisia. Käyttäjäkeskeisyyttä perustelevilla asiantuntijoilla saattaakin olla vajetta argumenteista, joilla he voisivat vakuuttaa yrityksensä UCD-menetelmien hyödyllisyydestä.
Päätökset tekniikoiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä tekee usein henkilö, jota kiinnostavat enemmän eurot kuin se, miten käyttäjien tyytyväisyys on parantunut. Argumenttien tulisikin todistaa käyttäjätyytyväisyyden ja kassavirran yhteyttä. Lisäksi oman yrityksen vakuuttamiseen tarvitaan ihmissuhdetaitoja ja tuntemusta yrityksen toiminnasta.
Tutkielmassa selvitetään kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla, mitä argumentteja UCD:n puolesta on, ja miten niitä on käytetty kymmenessä suomalaisessa IT-yrityksessä. Lisäksi selvitetään, mitä muita toimenpiteitä UCD:n uskottava perusteleminen vaatii. Taustakirjallisuuden avulla keinoja löytyi jo paljon. Lisäksi kymmentä käyttäjäkeskeisyyden asiantuntijaa haastattelemalla selvisi, että UCD:a edistäessä on tärkeää panostaa UCD-työn oikeaan ajoitukseen, ja että yrityksillä on aina asiakastiedon perustarve, jonka kautta UCD-asiantuntija voi saada yrityksen ajattelemaan myös käyttäjiä.
Tutkimustulokset käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyistä ovat kuitenkin melko neutraaleja. Käyttäjäkeskeisin menetelmin kehitetyn tuotteen arvioidaan tyydyttävän enemmän loppukäyttäjää ja olevan laadukkaampi kuin muiden menetelmien avulla kehitetyn tuotteen. Arviot säästetyistä kustannuksista tai kehitysajasta ovat hyvin varovaisia. Käyttäjäkeskeisyyttä perustelevilla asiantuntijoilla saattaakin olla vajetta argumenteista, joilla he voisivat vakuuttaa yrityksensä UCD-menetelmien hyödyllisyydestä.
Päätökset tekniikoiden käytöstä tai käyttämättä jättämisestä tekee usein henkilö, jota kiinnostavat enemmän eurot kuin se, miten käyttäjien tyytyväisyys on parantunut. Argumenttien tulisikin todistaa käyttäjätyytyväisyyden ja kassavirran yhteyttä. Lisäksi oman yrityksen vakuuttamiseen tarvitaan ihmissuhdetaitoja ja tuntemusta yrityksen toiminnasta.
Tutkielmassa selvitetään kirjallisuustutkimuksen ja haastattelujen avulla, mitä argumentteja UCD:n puolesta on, ja miten niitä on käytetty kymmenessä suomalaisessa IT-yrityksessä. Lisäksi selvitetään, mitä muita toimenpiteitä UCD:n uskottava perusteleminen vaatii. Taustakirjallisuuden avulla keinoja löytyi jo paljon. Lisäksi kymmentä käyttäjäkeskeisyyden asiantuntijaa haastattelemalla selvisi, että UCD:a edistäessä on tärkeää panostaa UCD-työn oikeaan ajoitukseen, ja että yrityksillä on aina asiakastiedon perustarve, jonka kautta UCD-asiantuntija voi saada yrityksen ajattelemaan myös käyttäjiä.