Kaikille pääsy kohti korkeinta sivistystä. Yhtenäiskouluhanke Oskari Mantereen ratkaisuna pohjakoulukysymykseen

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on avata Oskari Mantereen koulutuspolitiikkaa ohjanneita arvoja ja näkemyksiä. Mantere oli näkyvä itsenäisyyden alkuajan Edistyspuolueen kansanedustaja ja ministeri. Hän teki poliittisen työnsä ohella yli 40 vuotta kestäneen uran koulu- ja opetustyön kehittämisen parissa.

Tutkielmassani kuvaan Mantereen elämänpolkua ja koulutusnäkemyksen muotoutumista keskittyen lopuksi Oskari Mantereen merkittävimpään tavoitteeseen eli niin kutsuttuun yhtenäiskouluhankkeeseen. Mantere toimi Kallion hallituksen asettaman oppikoulukomitean puheenjohtajana vuosina 1927-1932. Komitean tehtävänä oli laatia lakiesitys uudeksi oppikoulun järjestämislaiksi. Komitea esitti vuonna 1932 mietinnössään siirtymistä kansakoulujen ja oppikoulujen rinnakkaisjärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään, jossa oppikoulu perustuisi kansakoulun koko oppimäärälle.

Tutkimusongelmani tiivistyy kysymyksiin siitä, miten Mantere on perustellut yhtenäiskoulu-uudistuksen tarpeellisuutta ja mitä perustelut kertovat hänen omista näkemyksistään. Tarkastelen, miten Mantereen arvomaailma näkyy hänen kirjoituksistaan, puheistaan ja toiminnastaan. Samalla kuvaan niitä ympäristöjä ja henkilöitä jotka ovat vaikuttaneet Mantereen koulutuspoliittisten näkemysten muotoutumiseen. Tutkimukseni yhdistelee biografiatutkimusta, poliittista historiaa sekä aatehistoriaa. Olen lähtenyt siitä olettamuksesta, että yhtenäiskoulu-uudistus oli Mantereelle hyvin henkilökohtainen hanke. Tämän vuoksi hän on ajanut sitä arvoihinsa nojautuen. Tästä johtuen teoreettinen viitekehykseni nojaa hyvin pitkälle henkilöhistoriaan, jota yhdistän aatehistoriaan. Tärkeimpinä alkuperäisaineistona työlleni ovat Oskari Mantereen arkisto sekä oppikoulukomitean arkisto Kansallisarkistossa. Mantereelta ei ole säilynyt päiväkirjaa, mikä tarkoittaa sitä, että hänen ajatuksensa on koottava hajanaisista lähteistä kuten puheista ja kirjoituksista.

Yhtenäiskouluhankkeen kannalta oleellinen aineisto on oppikoulukomitean arkistossa olevat pöytäkirjat muistiinpanoineen ja saapuneet kirjeet vuosilta 1927-1932 sekä varsinainen painettu mietintö vuodelta 1932. Mantere julkaisi vuonna 1932 vielä lyhyen kirjasen Kohti yhtenäiskoulua, jolla hän yritti muokata asenteita yhtenäiskoululle suotuisiksi. Näistä lähteistä löytyvien argumenttien lähiluvulla ja tekstien sisällönanalyysillä olen pyrkinyt saamaan selville Mantereen omia käsityksiä yhtenäiskoulusta sekä koulujärjestelmän uudistamista.

Mantereelle yhteis¬koulu-uudistus ja kysymys kansakoulusta koko kansan pohjakouluna olivat enemmän yhteiskunnallinen asia kuin kasvatusteoreettinen hanke. Hänen johtamansa oppikoulukomitea perusteli yhtenäiskouluun siirtymistä eniten yhteiskuntapoliitti¬sena ratkaisuna ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisena. Myös Mantereen omissa puheissaan ja perusteluissaan yhtenäiskoulu-uudistuksen välttämättömyydestä nousevat aina ensimmäisinä esiin yhteiskunnalliset ja sosiaaliset näkökulmat ennen pedagogisia perusteluja.

Asiasanat: Oskari Mantere, yhtenäiskouluhanke, pohjakoulukysymys, koulutuspolitiikan historia