Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Ependymoomien kliinispatologiset ja immunohistokemialliset ennustetekijät

Raita, Annina (2015)

 
Avaa tiedosto
SYVENTAVA-1424178617.pdf (678.9Kt)
Lataukset: 



Raita, Annina
2015

Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-20
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502171079
Tiivistelmä
Glioomiin kuuluvat ependymoomat ovat aivokammioita ja selkäydinkanavaa verhoavista ependyymisoluista lähtöisin olevia aivokasvaimia. Ependymoomat jaetaan neljään alatyyppiin histologisen pahanlaatuisuusasteen (WHO gradus I-III) ja muiden histologisten piirteiden perusteella. Alatyypit ovat subependymooma ja myksopapillaarinen ependymooma (I), ependymooma (II) ja anaplastinen ependymooma (III).

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kliinispatologisten ja immunohistokemiallisten, erityisesti fibroblastikasvutekijäreseptori 3:n (FGFR3) merkitystä ependymoomien diagnoosin ja ennusteen arvioinnissa.

Ependymoomapotilaan ennusteeseen vaikuttaa kasvaimen gradus ja histologinen tyyppi, proliferaatioindeksi (MIB-1) sekä hyvä hoitovaste. Oman tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan kasvaimen sijainti oli yhteydessä sekä kokonais- että tautivapaaseen ennusteeseen ja potilaan ikä yhteydessä tautivapaaseen ennusteeseen merkitsevästi. Selkäytimen ependymoomien ennuste on usein hyvä, aivorungon ja takakuopan alueen ependymoomien ennuste on huonoin. Nuoret ja ikäihmiset saavat muita todennäköisemmin residiivikasvaimen.

Fuusiogeeni on kahdesta aiemmin erillisestä geenistä uudelleen järjestäytynyt hybridigeeni. FGFR3-geeni voi muodostaa fuusiogeenejä muiden geenien kanssa, ja toimia näin onkogeenisena mekanismina. Promoottorialueiden vaihto, mikro-RNA:n alaisuudesta poistuminen ja kasvutekijäreseptorin lisääntynyt signalointi ovat eräitä FGFR3:n syövän synnylle altistavia mekanismeja. Myös mutaatiot FGFR-geenissä voivat tehdä geenistä onkogeenisen mm. aiheuttamalla reseptorin yliaktiivisuutta. Fuusiot saattavat toimia lupavana lääkehoidon kohderyhmänä.

Tässä tutkimuksessa kasvaimen positiivinen FGFR3-ekspressio oli yhteydessä korkeamman graduksen ependymoomiin. Gradus I kasvainten FGFR3-ekspressio oli negatiivinen. Myös iän ja positiivisen FGFR3-ekspression välillä havaittiin yhteys; nuorten ja ikäihmisten FGFR3-ekspressio oli muita useammin positiivinen. Positiivinen FGFR3-ekspressio näytti olevan myös yhteydessä sekä potilaan huonompaan elinaikaennusteeseen että kasvaimen uusiutumiseen.
Kokoelmat
  • Opinnäytteet - ylempi korkeakoulututkinto [39885]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste