"Huvudsaken är att man vågar öppna munnen" : Språklärarnas uppfattningar om yrkesinriktad språkundervisning i merkonom- och närvårdarutbildningar

Abstract

Tämä tutkielma selvittää kolmen kieltenopettajan näkemyksiä työstään ammatillisessa koulutuksessa. Kaksi opettajista opettaa kieliä liiketalouden koulutusalalla ja yksi sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluin ja aineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä.

Sekä liiketalouden koulutusalalla että sosiaali- ja terveysalalla asiakaspalvelu on keskeisessä roolissa päivittäisessä työssä. Tällöin on tärkeää, että kieltenopettaja pystyy tarjoamaan alojen opiskelijoille riittävät valmiudet, jotta he työelämään siirryttyään pystyvät edes auttavasti palvelemaan asiakasta jollain muulla kuin suomen kielellä. Haastateltujen opettajien mukaan tämä vaatii kieltenopettajalta tietoa opetettavasta alasta, jotta hän pystyy laatimaan opiskelijoille mahdollisimman autenttista materiaalia. Tieto ei kuitenkaan tule itsestään, vaan opettajan pitää itse aktiivisesti hakea ja jatkuvasti päivittää sitä. Sekä merkonomi että lähihoitaja voivat valmistuttuaan työskennellä hyvinkin monenlaisissa tehtävissä, riippuen valitsemastaan koulutusohjelmasta. Näin ollen myös kieltenopettajan tulee hallita sisältöä ja sanastoa hyvinkin laajalta alueelta. Haastatellut opettajat toivoisivat, että yhteistyötä ammatillisten aineiden opettajien kanssa lisättäisiin, jotta opiskelijat näkisivät paremmin kielten ja ammatin välisen yhteyden ja jotta eri opintojaksot tukisivat toisiaan mahdollistaen opiskelijalle parhaan mahdollisen ammattitaidon.

Haastateltujen opettajien mielestä lukiossa korostuu kieliopillisesti virheettömän kielen tuottaminen, kun taas ammatillisessa kieltenopetuksessa on tärkeämpää suullinen tuottaminen. Asiakaspalveluammattiin valmistuvan on kyettävä toimimaan vieraalla kielellä työelämän eri kommunikaatiotilanteissa, ja opettajien mielestä tuotetun kielen ei tarvitse olla virheetöntä, kunhan asiakas kokee tulleensa palvelluksi. Opiskelijoiden erilaiset taitotasot kielissä luovat haasteita opetukseen, ja varsinkin ruotsin kielen taidot ovat opettajien mukaan vuosi vuodelta huonommat. Opettajat toivoisivatkin, että kielten kursseja lisättäisiin eikä vähennettäisi, ja että kursseja olisi tasaisesti pitkin opiskeluaikaa.