Talous- ja rahaliiton toimielinten kautta toteutuva demokratia jäsenvaltioita koskevassa finanssioikeudellisessa sääntelyssä
Kyröjoki-Metsänen, Anne-Marie (2015)
2015
Julkisoikeus - Public Law
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502041058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502041058
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan unionin talous- ja rahaliiton (EMU) finanssipoliittisia oikeussäännöksiä niiltä osin, kun ne sääntelevät liiallista julkistalouden alijäämää ja liian suurta julkista velkaa. Tutkimusta koskeva Euroopan unionin oikeussääntely on rajattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (EUVL N:o C 326, 26.10.2012) 126 artiklan avulla.
Tutkimustehtävänä on selvittää, miten liiallista julkisen talouden alijäämää ja liian suurta julkista velkaa koskevat säännökset heijastavat demokratian toteutumista Euroopan unionin toimielimissä ja niiden kautta toteutuvassa kansallisessa parlamentarismissa?
Tutkimuksen metodologinen perusta on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikalla tavoitellaan voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämistä ja tulkintaa oikeutta systematisoimalla, analysoimalla sekä kriittisesti arvioimalla. Oikeusteorian osalta Kaarlo Tuorin teos Kriittinen oikeuspositivismi on tutkimuksen kannalta tärkeä. Tutkimus keskittyy EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden väliseen soveltamisen kenttään. Tutkimuksessa esiintyy ajoittain poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. Oikeuslähteistä tärkein on voimassa oleva oikeus ja lainvalmisteluaineisto.
Jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet julkista taloutta koskevia budjettisäännöksiä mikä on tuonut EMU:n haurauden ja ristiriidat esille. Ratkaisua tähän ongelmaan on haettu Euroopan unionin finanssipoliittisen oikeussääntelyn tiivistämisellä. Talous- ja rahaliiton finanssipoliittisen sääntelyn lisääntymisen on katsottu kaventaneen jäsenmaiden finanssipoliittista suvereniteettia joka on puolestaan heikentänyt demokratian toteutumista.
Kansallista budjettivaltaa rajoittavien EU-oikeudellisten finanssipoliittisten oikeussäännösten tulisi olla johdettavissa kansalaistahdosta. Kansallisella tasolla läpinäkymättömät, talouden pakottamat ja jäsenvaltioiden kesken epätasa-arvoiset unionin päätökset ovat kuitenkin vähitellen syöneet jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa EMU:n oikeusnormien legitiimisyyttä.
Kansallisen parlamentarismin tulisi taata EU:n toimielinten kautta liiallisen julkisen talouden alijäämän ja liian suurta julkista velkaan koskevien oikeussäännösten demokraattinen legitimiteetti, jotta demokratiavaje saataisiin korjattua talous- ja rahaliitossa.
Tutkimustehtävänä on selvittää, miten liiallista julkisen talouden alijäämää ja liian suurta julkista velkaa koskevat säännökset heijastavat demokratian toteutumista Euroopan unionin toimielimissä ja niiden kautta toteutuvassa kansallisessa parlamentarismissa?
Tutkimuksen metodologinen perusta on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Oikeusdogmatiikalla tavoitellaan voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämistä ja tulkintaa oikeutta systematisoimalla, analysoimalla sekä kriittisesti arvioimalla. Oikeusteorian osalta Kaarlo Tuorin teos Kriittinen oikeuspositivismi on tutkimuksen kannalta tärkeä. Tutkimus keskittyy EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden väliseen soveltamisen kenttään. Tutkimuksessa esiintyy ajoittain poliittisia ja taloudellisia näkökulmia. Oikeuslähteistä tärkein on voimassa oleva oikeus ja lainvalmisteluaineisto.
Jäsenvaltiot eivät ole noudattaneet julkista taloutta koskevia budjettisäännöksiä mikä on tuonut EMU:n haurauden ja ristiriidat esille. Ratkaisua tähän ongelmaan on haettu Euroopan unionin finanssipoliittisen oikeussääntelyn tiivistämisellä. Talous- ja rahaliiton finanssipoliittisen sääntelyn lisääntymisen on katsottu kaventaneen jäsenmaiden finanssipoliittista suvereniteettia joka on puolestaan heikentänyt demokratian toteutumista.
Kansallista budjettivaltaa rajoittavien EU-oikeudellisten finanssipoliittisten oikeussäännösten tulisi olla johdettavissa kansalaistahdosta. Kansallisella tasolla läpinäkymättömät, talouden pakottamat ja jäsenvaltioiden kesken epätasa-arvoiset unionin päätökset ovat kuitenkin vähitellen syöneet jäsenvaltioiden kansalaisten keskuudessa EMU:n oikeusnormien legitiimisyyttä.
Kansallisen parlamentarismin tulisi taata EU:n toimielinten kautta liiallisen julkisen talouden alijäämän ja liian suurta julkista velkaan koskevien oikeussäännösten demokraattinen legitimiteetti, jotta demokratiavaje saataisiin korjattua talous- ja rahaliitossa.