Oppimisen johtamisen design oppimissysteemissä
Paananen, Tertta (2015)
Paananen, Tertta
2015
Kasvatustiede, ammattikasvatus - Education, Vocational Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502021049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201502021049
Tiivistelmä
Tutkimus on teoreettinen, käsiteanalyyttinen työ, joka analysoi oppimissysteemin oppimisen johtamisen käsityksiä ja käsitteistöä ja niiden relaatiota. Tutkimus perustuu sosiokonstruktivismiin ja ubiikkiin oppimiseen eli oppimisen kaikkiallisuuteen. Oppimisen johtaminen koskettaa kaikkia johtajia ja ihmisiä itsensä johtajina.
Voidaan ajatella, että ne ihmiset, jotka onnistuvat oppimisen johtamisessa, menestyvät parhaiten myös muutoksen johtamisessa. Oppimisosaamisesta on tullut hyvinvointi- ja liiketoimintajohtamisen kilpailuetu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ajankohtaisesti tarkastella, mihin teoreettiseen alaan, käsityksiin ja käsitemääritelmien kuvaamiin elementteihin oppimisen johtaminen oppimissysteemissä perustuu. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä on käytetty oppimissysteemin oppimisen johtamisen aineistoa ja myös kotimaisia ja kansainvälisiä väitöskirjoja. Suomalaiset 2000-luvun pohdinnat oppimisesta yritysmaailmassa ovat kirvoittaneet väittelijöitä tutkimaan johtamista, oppimista ja oppimisen johtamista oppimissysteemissä.
Oppimisen johtamista tarkastellaan pääkäsitteiden – oppimissysteemin, oppimisen designin ja ilmeisen tutkimismenetelmän – relaatioiden ja teoreettisten alojen kautta. Lähikäsitteitä ovat fokusoidut johtamiskäsitteet, joiden avulla perustellaan oppimisen johtamisen designin käsitemäärittelyjä oppimissysteemissä. Tämäntyylistä käsitteellistä pohdintaa ja tutkimusorientaatiota oppimisen johtamisesta on ollut vähän kasvatustieteen ja johtamistutkimuksen alueilla. Tästä syystä työ keskittyy analysoimaan oppimisen johtamisen designiin liittyvien käsitteiden yhteyksiä teoreettisesta näkökulmasta ja oppimisen ja johtamisen metodologioista käsin.
Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa tiivistetään perustelut tutkimusaiheen valinnalle ubiikkiyhteiskunnassa, jossa korostuu oppimisen kaikkiallisuus ihmisen elämänkulun eri vaiheissa. Oppimaan oppiminen, uudenlaiset tulevaisuuden oppimisympäristöt ja autenttiset oppimisen johtamisen prosessit ovat moniulotteisia muutoksia oppimisen ja tiedon merkityksen lisääntymisessä. Hiljaisen tiedon merkityksen lisääntymistä tarkastellaan oppimisen johtamisessa myös tutkijan elämänkaaren kokemuksista käsin.
Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa luvussa tarkastellaan tutkimuskysymystä tutkimusasetelmassa, tutkimuksen etenemistä ja tiedonhakua. Oppimissysteemi käsitteenä ja oppimisympäristöajattelu haastavat ottamaan oppimisen johtamisen paremmin huomioon.
Tutkimuksen neljännessä luvussa tarkastellaan oppimisen johtamisen käsiteanalyysiä peruskäsitteiden, autenttisen horisontaalisen johtamisen ja johtamisen oppimisen designin, näkökulmista.
Tutkimuksen viides luku keskittyy ilmeisen tutkimiseen oppimisen johtamisen design-prosessissa oppimissysteemissä.
Tutkimuksen päättää katsaus tutkimuksen johtopäätöksiin ja siihen, mitä jatkossa olisi olennaista tutkia. Tutkimuksen laajan lähdeluettelon toivotaan tukevan sekä opetus- ja koulutusalan osaajia että yritysmaailman oppimisen johtajia heidän pyrkiessään kehittämään oppimisen johtamista erilaisissa oppimissysteemeissä.
Tutkimus luo uuden mallin ilmeisen tutkimismenetelmästä (Methodology of Evidential) laajenevana oppimisen johtamisen tutkimisvälineenä. Malli vastaa myös ubiikkiyhteiskunnan haasteisiin ja luo uutta kokonaisnäkökulmaa oppimisen johtamiseen erilaisissa oppimissysteemeissä.
Oppimisen johtamisen design-prosessissa ilmeisen tutkimismenetelmä, oppimisympäristöt ja kohtaamisen tila ja laatu, itsereflektio, reflektio, dialogi ja trialogi luovat autenttisen horisontaalisen oppimisen johtamisen designin.
Voidaan ajatella, että ne ihmiset, jotka onnistuvat oppimisen johtamisessa, menestyvät parhaiten myös muutoksen johtamisessa. Oppimisosaamisesta on tullut hyvinvointi- ja liiketoimintajohtamisen kilpailuetu.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ajankohtaisesti tarkastella, mihin teoreettiseen alaan, käsityksiin ja käsitemääritelmien kuvaamiin elementteihin oppimisen johtaminen oppimissysteemissä perustuu. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä on käytetty oppimissysteemin oppimisen johtamisen aineistoa ja myös kotimaisia ja kansainvälisiä väitöskirjoja. Suomalaiset 2000-luvun pohdinnat oppimisesta yritysmaailmassa ovat kirvoittaneet väittelijöitä tutkimaan johtamista, oppimista ja oppimisen johtamista oppimissysteemissä.
Oppimisen johtamista tarkastellaan pääkäsitteiden – oppimissysteemin, oppimisen designin ja ilmeisen tutkimismenetelmän – relaatioiden ja teoreettisten alojen kautta. Lähikäsitteitä ovat fokusoidut johtamiskäsitteet, joiden avulla perustellaan oppimisen johtamisen designin käsitemäärittelyjä oppimissysteemissä. Tämäntyylistä käsitteellistä pohdintaa ja tutkimusorientaatiota oppimisen johtamisesta on ollut vähän kasvatustieteen ja johtamistutkimuksen alueilla. Tästä syystä työ keskittyy analysoimaan oppimisen johtamisen designiin liittyvien käsitteiden yhteyksiä teoreettisesta näkökulmasta ja oppimisen ja johtamisen metodologioista käsin.
Tutkimuksen ensimmäisessä luvussa tiivistetään perustelut tutkimusaiheen valinnalle ubiikkiyhteiskunnassa, jossa korostuu oppimisen kaikkiallisuus ihmisen elämänkulun eri vaiheissa. Oppimaan oppiminen, uudenlaiset tulevaisuuden oppimisympäristöt ja autenttiset oppimisen johtamisen prosessit ovat moniulotteisia muutoksia oppimisen ja tiedon merkityksen lisääntymisessä. Hiljaisen tiedon merkityksen lisääntymistä tarkastellaan oppimisen johtamisessa myös tutkijan elämänkaaren kokemuksista käsin.
Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa luvussa tarkastellaan tutkimuskysymystä tutkimusasetelmassa, tutkimuksen etenemistä ja tiedonhakua. Oppimissysteemi käsitteenä ja oppimisympäristöajattelu haastavat ottamaan oppimisen johtamisen paremmin huomioon.
Tutkimuksen neljännessä luvussa tarkastellaan oppimisen johtamisen käsiteanalyysiä peruskäsitteiden, autenttisen horisontaalisen johtamisen ja johtamisen oppimisen designin, näkökulmista.
Tutkimuksen viides luku keskittyy ilmeisen tutkimiseen oppimisen johtamisen design-prosessissa oppimissysteemissä.
Tutkimuksen päättää katsaus tutkimuksen johtopäätöksiin ja siihen, mitä jatkossa olisi olennaista tutkia. Tutkimuksen laajan lähdeluettelon toivotaan tukevan sekä opetus- ja koulutusalan osaajia että yritysmaailman oppimisen johtajia heidän pyrkiessään kehittämään oppimisen johtamista erilaisissa oppimissysteemeissä.
Tutkimus luo uuden mallin ilmeisen tutkimismenetelmästä (Methodology of Evidential) laajenevana oppimisen johtamisen tutkimisvälineenä. Malli vastaa myös ubiikkiyhteiskunnan haasteisiin ja luo uutta kokonaisnäkökulmaa oppimisen johtamiseen erilaisissa oppimissysteemeissä.
Oppimisen johtamisen design-prosessissa ilmeisen tutkimismenetelmä, oppimisympäristöt ja kohtaamisen tila ja laatu, itsereflektio, reflektio, dialogi ja trialogi luovat autenttisen horisontaalisen oppimisen johtamisen designin.