Päällisin puolin hyvin. Kokemuksia työhyvinvoinnista, työn imusta ja osallisuudesta ammattikorkeakoulu-uudistuksessa
Hämäläinen, Annukka (2015)
2015
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-01-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201501191034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201501191034
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakouluissa työskentelevien tuki- ja hallintohenkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnistaan lähemmin tarkasteltuna työn imun ja osallisuuden näkökulmista. Ammattikorkeakouluihin on vuoden 2014 alusta astunut voimaan uudistus, jonka tarkoituksena on rahoitusta ja toimilupia muuttamalla pyrkiä kohti laadukkaampia päämääriä. Tutkimuksen lähtökohtana oli samalla henkilöstöryhmällä toteutettu kandidaatintutkielmani, joka käsitteli henkilöstön odotuksia ja kokemuksia kyseisestä uudistuksesta vuonna 2012, kun sitä oltiin valmistelemassa. Työhyvinvoinnilla, työn imulla ja osallisuudella on vaikutuksia organisaatioiden toiminnan tehokkuuteen, joten näiden asioiden huomioon ottaminen on tärkeää organisaatiomuutosten yhteydessä.
Tutkimus toteutettiin keräämällä aineisto verkossa sijainneella kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistumispyyntö lähetettiin niille suomalaisille ammattikorkeakouluille, joissa kyseinen uudistus oli jo astunut voimaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 111 henkilöä. Kyselylomakkeessa kysyttiin henkilöstön itse arvioitua työhyvinvointia ja niitä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat heidän mielestään. Työn imua ja osallisuutta mitattiin kysymyspatteristoilla (UWES 9, OT), joiden lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan olivatko he huomanneet muutoksia kyseisissä tuntemuksissa viime vuosien aikana. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he suunnitelleet työpaikan vaihtamista viime aikoina, sekä mahdollisia syitä siihen. Tutkimustulokset analysoitiin sekä laadullisin, että määrällisin menetelmin. Tulosten analysoinnissa on käytetty IBM SPSS -statistic ohjelmaa, jolla aineistosta tehtiin ristiintaulukointia. Näiden lisäksi avoimista vastauksista laskettiin mainintojen määriä, sekä tehtiin sisällönanalyysia teemoittelemalla.
Tutkimuksen tulokset olivat ristiriitaisia. Määrällisillä mittaristoilla mitattuna vastaajien työhyvinvoinnin, työn imun ja osallisuuden kokeminen oli suhteellisen korkeaa. Kuitenkin näiden saralla oli huomattu lähinnä negatiivisia muutoksia työn rakenteellisten uudistusten aikaansaamana. Työpaikan vaihtoa oli suunnitellut suhteellisen moni ja se oli yhteydessä työhyvinvoinnin kokemuksiin selkeästi. Lisäksi kysymysten ulkopuolelta havaittu puhe oli negatiivissävytteistä organisaatiomuutoksiin liittyen.
Tutkimus toteutettiin keräämällä aineisto verkossa sijainneella kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistumispyyntö lähetettiin niille suomalaisille ammattikorkeakouluille, joissa kyseinen uudistus oli jo astunut voimaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 111 henkilöä. Kyselylomakkeessa kysyttiin henkilöstön itse arvioitua työhyvinvointia ja niitä tekijöitä, jotka siihen vaikuttavat heidän mielestään. Työn imua ja osallisuutta mitattiin kysymyspatteristoilla (UWES 9, OT), joiden lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan olivatko he huomanneet muutoksia kyseisissä tuntemuksissa viime vuosien aikana. Vastaajilta kysyttiin myös olivatko he suunnitelleet työpaikan vaihtamista viime aikoina, sekä mahdollisia syitä siihen. Tutkimustulokset analysoitiin sekä laadullisin, että määrällisin menetelmin. Tulosten analysoinnissa on käytetty IBM SPSS -statistic ohjelmaa, jolla aineistosta tehtiin ristiintaulukointia. Näiden lisäksi avoimista vastauksista laskettiin mainintojen määriä, sekä tehtiin sisällönanalyysia teemoittelemalla.
Tutkimuksen tulokset olivat ristiriitaisia. Määrällisillä mittaristoilla mitattuna vastaajien työhyvinvoinnin, työn imun ja osallisuuden kokeminen oli suhteellisen korkeaa. Kuitenkin näiden saralla oli huomattu lähinnä negatiivisia muutoksia työn rakenteellisten uudistusten aikaansaamana. Työpaikan vaihtoa oli suunnitellut suhteellisen moni ja se oli yhteydessä työhyvinvoinnin kokemuksiin selkeästi. Lisäksi kysymysten ulkopuolelta havaittu puhe oli negatiivissävytteistä organisaatiomuutoksiin liittyen.