"Toisen luokan työläisiä?" - sesonkityöntekijöiden näkemyksiä motivointikeinoista ja työmotivaatiosta

Abstract

Henkilöstön ja sen työmotivaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa aikoina, jolloin taloudelliset haasteet ajavat yrityksiä ahdinkoon ja tilanteeseen, jossa tuottavuutta pyritään nostamaan samalla kun organisaatioiden vakituisen henkilökunnan määrää joudutaan usein supistamaan. Yhtenä ratkaisuna on väliaikaisen työvoiman käyttö ja sen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, mitkä tekijät motivoivat sesonkityöntekijöitä hyviin työsuorituksiin tutkimuksen kohdeorganisaatiossa. Sekundäärinen tavoite on kehittää organisaation henkilöstöjohtamista sen tavoitteita vastaavaksi. Erilaisia motivointikeinoja on etsitty motivaatioteorioista ja niitä on pyritty peilaamaan organisaation vakiintuneisiin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin ja sesonkityöntekijöiden näkemyksiin.

Aihetta lähestytään sesonkityöntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen aineistona käytetään kohdeorganisaation organisaatiomuutoksen johdosta rekrytoitujen kesätyöntekijöiden teemahaastatteluja.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan työmotivaatiota ja erilaisia motivointikeinoja. Suurennuslasin alla on kysymys, mitkä tekijät motivoivat sesonkityöntekijöitä tutkimuksen kohdeorganisaatiossa ja mikä merkitys työmotivaatiolla on?

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sesonkityöntekijöiden työmotivaatio koostuu useista eri tekijöistä ja työmotivaatio on varsin subjektiivinen ilmiö. Yleisesti sesonkityöntekijöitä motivoivat oikeudenmukainen rahallinen palkitseminen, työstä saatu palaute, mielekäs työ, vaikuttamismahdollisuudet sekä motivoiva työmpäristö.

Tärkeinä asioina pidetään erityisesti tasa-arvoista ja toisia kunnioittavaa kohtelua, vaihtelevia mutta hallittavissa olevia työtehtäviä sekä myönteistä ilmapiiriä. Liian yksinkertaiset ja rutiininomaiset työtehtävät, haasteet keskinäisessä vuorovaikutuksessa, johdon puuttumattomuus epäkohtiin sekä johdon passiivinen toiminta on nähty motivaatiota heikentävinä tekijöinä, joiden seurauksena myös työsuoritukset kärsivät.