Teknisen viestinnän työelämäosaaminen: osaamisalueet ja yritysmaailman vaatimukset
Pietikäinen, Pekka (2014)
Pietikäinen, Pekka
2014
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412302546
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412302546
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia osaamisia teknisen viestinnän alalla Suomessa rekrytoivat yritykset etsivät ja mitkä ovat yleisimpiä haettuja osaamisia. Lisäksi työn tavoitteena on luokitella holistisesti teknisen viestinnän työelämäosaamista.
Tutkielmassa esitellään työelämäosaamisen käsitteistöä ja kontrastoidaan sitä teknisen viestinnän alaan. Työelämäosaamisen voidaan nähdä koostuvan kompetensseista (työntekijän valmiudet) ja kvalifikaatioista (työelämän vaatimukset), joihin työntekijä vastaa kompetenssillaan, sekä näiden välisestä suhteesta, ammattitaidosta. Kompetenssit ja kvalifikaatiot ovat tehtävä- ja tilannesidonnaisia, ja molemmilla tai niiden johdannaisilla viitataan muodolliseen pätevyyteen. Yksilön on mahdollista vaikuttaa toiminnallaan sekä kvalifikaatioiden että kompetenssien kehittymiseen esimerkiksi kehittämällä omia taitojaan tai työtään. Kvalifikaatiot ja kompetenssit voivat olla yleisiä tai alakohtaisia. Kompetenssien ja kvalifikaatioiden väliin sijoittuu myös niitäkin yksityiskohtaisempia osaamisten kuvauksia eli osaamisalueita. Tutkielmassa verrataan ja rinnastetaan teknisen viestijän kompetensseja, teknisen viestinnän kvalifikaatioita sekä näiden väliin sijoittuvia teknisen viestinnän osaamisalueita, jotka kuvaavat periaatteessa samoja asioita eri näkökulmasta. Tämän vertailun tuloksena luodaan luokittelu, jota voidaan puolestaan käyttää jäsentämään työnantajien edustajien näkemyksiä osaamisista, jotka ovat teknisille viestijöille tarpeellisia.
Tutkimuskysymystä lähestytään haastattelututkimuksen avulla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän eri teollisuudenaloilla teknisiä viestijöitä rekrytoivaa ammattilaista. Haastatteluissa selvitettiin, mitkä olivat rekrytoijien mielestä kaikille teknisille viestijöille tarpeellisia osaamisia, mitkä puolestaan tehtäväkohtaisia ja mitkä hyödyllisiä, mutta eivät välttämättömiä osaamisia. Vastauksia verrattiin aiemmin tehtyyn työelämäosaamisen luokitteluun.
Haastattelujen perusteella on todettavissa, että kaikkein halutuimmat osaamiset työnantajien näkökulmasta ovat englannin kielen taito, kiinnostus tekniikkaa kohtaan ja tekniikan ymmärtäminen sekä informaation keräämiseen liittyvät taidot. Jatkotutkimuksessa olisi tarpeen selvittää, onko halutuissa osaamisissa yhtäläisyyksiä eri teollisuudenalojen välillä, tai mitkä ovat selkeimmät erot eri teollisuudenalojen välillä ja mistä nämä kenties kertovat. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi tutkia, mitä rekrytoijat haluavat teknisiksi viestijöiksi pyrkiville opetettavan koulutuslaitoksissa.
Tutkielmassa esitellään työelämäosaamisen käsitteistöä ja kontrastoidaan sitä teknisen viestinnän alaan. Työelämäosaamisen voidaan nähdä koostuvan kompetensseista (työntekijän valmiudet) ja kvalifikaatioista (työelämän vaatimukset), joihin työntekijä vastaa kompetenssillaan, sekä näiden välisestä suhteesta, ammattitaidosta. Kompetenssit ja kvalifikaatiot ovat tehtävä- ja tilannesidonnaisia, ja molemmilla tai niiden johdannaisilla viitataan muodolliseen pätevyyteen. Yksilön on mahdollista vaikuttaa toiminnallaan sekä kvalifikaatioiden että kompetenssien kehittymiseen esimerkiksi kehittämällä omia taitojaan tai työtään. Kvalifikaatiot ja kompetenssit voivat olla yleisiä tai alakohtaisia. Kompetenssien ja kvalifikaatioiden väliin sijoittuu myös niitäkin yksityiskohtaisempia osaamisten kuvauksia eli osaamisalueita. Tutkielmassa verrataan ja rinnastetaan teknisen viestijän kompetensseja, teknisen viestinnän kvalifikaatioita sekä näiden väliin sijoittuvia teknisen viestinnän osaamisalueita, jotka kuvaavat periaatteessa samoja asioita eri näkökulmasta. Tämän vertailun tuloksena luodaan luokittelu, jota voidaan puolestaan käyttää jäsentämään työnantajien edustajien näkemyksiä osaamisista, jotka ovat teknisille viestijöille tarpeellisia.
Tutkimuskysymystä lähestytään haastattelututkimuksen avulla. Haastatteluihin osallistui yhdeksän eri teollisuudenaloilla teknisiä viestijöitä rekrytoivaa ammattilaista. Haastatteluissa selvitettiin, mitkä olivat rekrytoijien mielestä kaikille teknisille viestijöille tarpeellisia osaamisia, mitkä puolestaan tehtäväkohtaisia ja mitkä hyödyllisiä, mutta eivät välttämättömiä osaamisia. Vastauksia verrattiin aiemmin tehtyyn työelämäosaamisen luokitteluun.
Haastattelujen perusteella on todettavissa, että kaikkein halutuimmat osaamiset työnantajien näkökulmasta ovat englannin kielen taito, kiinnostus tekniikkaa kohtaan ja tekniikan ymmärtäminen sekä informaation keräämiseen liittyvät taidot. Jatkotutkimuksessa olisi tarpeen selvittää, onko halutuissa osaamisissa yhtäläisyyksiä eri teollisuudenalojen välillä, tai mitkä ovat selkeimmät erot eri teollisuudenalojen välillä ja mistä nämä kenties kertovat. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi tutkia, mitä rekrytoijat haluavat teknisiksi viestijöiksi pyrkiville opetettavan koulutuslaitoksissa.