Eturauhassyövän nopea ja kajoamaton tunnistaminen virtsanäytteestä kannettavaa ionimobiliteettispektrometriaa käyttäen
Malkamäki, Mikko; Poikonen, Taru (2014)
Malkamäki, Mikko
Poikonen, Taru
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292542
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292542
Tiivistelmä
Tämä syventäviksi opinnoiksi tarkoitettu työ on kolmas osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tavoitteena on kehittää syöpädiagnostiikkaa. Hankkeen aiemmissa osissa on todettu ionimobiliteettispektrometriaa (IMS) käyttävän kannettavan analysointijärjestelmämme kyky tunnistaa polyamiineja kaasufaasissa. Polyamiinit ovat joukko orgaanisia haihtuvia, voimakkaasti tuoksuvia yhdisteitä, jotka osallistuvat solujen normaaliin proliferaatioon ja erilaistumiseen. Polyamiinien on todettu lisääntyvän syöpäkudoksessa, jossa ne kiihdyttävät solujen proliferaatiota ja metastaattista potentiaalia. Tämä välittyy myös virtsanäytteisiin kohonneina pitoisuuksina. On mahdollista, että ne osin selittävät syöpiin liittyvän ominaishajun.
Seerumin PSA-arvoa on käytetty laajalti eturauhassyövän seulonnassa ja eturauhassyövän riskin arvioinnissa. PSA ei ole kuitenkaan ideaalinen merkkiaine sillä sen määrittäminen edellyttää kajoavaa näytteenottoa, tuloksen saaminen vie aikaa ja menetelmä on suhteellisen kallis. PSA ei myöskään ole riittävän syöpäspesifinen. Katsauksessamme keskitymme vertailemaan IMS:n suorituskykyä eturauhassyövän diagnostiikassa verrattuna PSA:han ja muihin tutkittuihin merkkiaineisiin.
Tutkimme IMS:n kykyä tunnistaa eturauhassyöpä virtsanäytteen hajuprofiilista käyttäen eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavien ja terveiden yksilöiden näytteitä kontrolleina. Lisäksi tutkimme, kykeneekö IMS havaitsemaan suotuisan hoitovasteen verraten eturauhassyöpäpotilaiden pre- ja postoperatiivisia näytteitä.
Tutkimuksemme tärkein tulos on, että IMS kykenee erottamaan eturauhassyövän siedettävällä virhemarginaalilla. IMS saavuttaa PSA:n suorituskyvyn ja on herkkyydeltään muita tutkittuja merkkiaineita parempi. Jo näin pienellä otoskoolla saavutetut tulokset ovat lupaavia ja ne tuleekin varmistaa laajemmalla aineistolla. Lisäksi tulokset antavat aiheen tutkia IMS:n suorituskykyä myös muiden syöpien osalta.
Seerumin PSA-arvoa on käytetty laajalti eturauhassyövän seulonnassa ja eturauhassyövän riskin arvioinnissa. PSA ei ole kuitenkaan ideaalinen merkkiaine sillä sen määrittäminen edellyttää kajoavaa näytteenottoa, tuloksen saaminen vie aikaa ja menetelmä on suhteellisen kallis. PSA ei myöskään ole riittävän syöpäspesifinen. Katsauksessamme keskitymme vertailemaan IMS:n suorituskykyä eturauhassyövän diagnostiikassa verrattuna PSA:han ja muihin tutkittuihin merkkiaineisiin.
Tutkimme IMS:n kykyä tunnistaa eturauhassyöpä virtsanäytteen hajuprofiilista käyttäen eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua sairastavien ja terveiden yksilöiden näytteitä kontrolleina. Lisäksi tutkimme, kykeneekö IMS havaitsemaan suotuisan hoitovasteen verraten eturauhassyöpäpotilaiden pre- ja postoperatiivisia näytteitä.
Tutkimuksemme tärkein tulos on, että IMS kykenee erottamaan eturauhassyövän siedettävällä virhemarginaalilla. IMS saavuttaa PSA:n suorituskyvyn ja on herkkyydeltään muita tutkittuja merkkiaineita parempi. Jo näin pienellä otoskoolla saavutetut tulokset ovat lupaavia ja ne tuleekin varmistaa laajemmalla aineistolla. Lisäksi tulokset antavat aiheen tutkia IMS:n suorituskykyä myös muiden syöpien osalta.