Kuntoutustuen jälkeen - takaisin työhön vai työkyvyttömyyseläkkeelle
Aimola, Tua (2014)
2014
Taloustiede - Economics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412292531
Tiivistelmä
Työeläkejärjestelmän mukaan henkilön työkyvyn heikentyessä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan niin, että työkyvystä on jäljellä enää kaksi viidesosaa, voidaan henkilölle myöntää työkyvyttömyyseläke. Jos työkyvyn voidaan olettaa palautuvan hoidon ja kuntoutuksen jälkeen, työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena eli niin kutsuttuna kuntoutustukena.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, missä tilanteessa kuntoutustukea saaneet henkilöt ovat 2-3 ja 4-5 vuotta kuntoutustuen alkamisen jälkeen ja miten eri tilanteissa olevat henkilöt jakautuvat jo hakemusprosessissa tiedossa olevien tekijöiden suhteen (tutkimuskysymys 1). Tutkielmassa tutkitaan lisäksi miten hyvin eri selittävillä tekijöillä pystytään ennustamaan kuntoutustuen jälkeistä tilannetta (tutkimuskysymys 2) ja kuntoutustuen jälkeistä työhön paluuta (tutkimuskysymys 3). Ensimmäistä tutkimuskysymystä tutkitaan kuvailevan tilastotieteen avulla. Toista ja kolmatta tutkimuskysymystä tutkitaan kuvailevan tilastotieteen menetelmien lisäksi logistisella regressioanalyysillä. Tutkielman aineisto on koottu Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman tietovarastosta ja Eläketurvakeskukselta saatujen työeläkeyhtiöiden yhteisestä ansaintarekisteristä poimittujen tietojen perusteella. Aineisto (N=1325) on yksilötason pitkittäisaineisto, jossa seurataan henkilöitä, joilla on alkanut vuonna 2008 Varman myöntämä uusi työeläkelain mukainen täysi kuntoutustuki. Seuranta-ajanjakso on vuoden 2012 loppuun.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulosten mukaan suurin osa kuntoutustukea saaneista päätyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustuen päättyminen ilman uutta eläkettä on kuitenkin nuorempien ikäryhmien osalta suhteellisesti yleisempää kuin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen, kun kuntoutustuen alkamisesta on kulunut 4-5 vuotta. Seurantajakson päättyessä 4-5 vuotta kuntoutustuen alkamisen jälkeen kuntoutustuki jatkui kuitenkin edelleen noin joka kolmannella kuntoutustuen alkaessa alle 35-vuotiaalla.
Toiseen tutkimuskysymykseen saatujen tulosten mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on sitä todennäköisempää mitä vanhempi henkilö on kuntoutustuen alkaessa sekä niiden osalta, joiden työkyvyn heikkenemisen pääsyynä on jokin mielenterveyden häiriö. Kuntoutustuen päättyminen ilman uutta eläkettä on taas todennäköisempää kuntoutuskorotusta saaneiden, ennen kuntoutustukea työssä olleiden ja kuntoutustuen rinnalla töitä tehneiden osalta.
Työhön paluun todennäköisyyttä kuntoutustuen jälkeen (tutkimuskysymys 3) parantavat samat tekijät kuin kuntoutustuen päättymistä ilman uutta eläkettä. Näiden lisäksi työhön paluu on todennäköisempää suurempaa eläkettä saavien osalta ja muiden sairausryhmien kuin mielenterveyden häiriöiden osalta.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, missä tilanteessa kuntoutustukea saaneet henkilöt ovat 2-3 ja 4-5 vuotta kuntoutustuen alkamisen jälkeen ja miten eri tilanteissa olevat henkilöt jakautuvat jo hakemusprosessissa tiedossa olevien tekijöiden suhteen (tutkimuskysymys 1). Tutkielmassa tutkitaan lisäksi miten hyvin eri selittävillä tekijöillä pystytään ennustamaan kuntoutustuen jälkeistä tilannetta (tutkimuskysymys 2) ja kuntoutustuen jälkeistä työhön paluuta (tutkimuskysymys 3). Ensimmäistä tutkimuskysymystä tutkitaan kuvailevan tilastotieteen avulla. Toista ja kolmatta tutkimuskysymystä tutkitaan kuvailevan tilastotieteen menetelmien lisäksi logistisella regressioanalyysillä. Tutkielman aineisto on koottu Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman tietovarastosta ja Eläketurvakeskukselta saatujen työeläkeyhtiöiden yhteisestä ansaintarekisteristä poimittujen tietojen perusteella. Aineisto (N=1325) on yksilötason pitkittäisaineisto, jossa seurataan henkilöitä, joilla on alkanut vuonna 2008 Varman myöntämä uusi työeläkelain mukainen täysi kuntoutustuki. Seuranta-ajanjakso on vuoden 2012 loppuun.
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen tulosten mukaan suurin osa kuntoutustukea saaneista päätyy pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutustuen päättyminen ilman uutta eläkettä on kuitenkin nuorempien ikäryhmien osalta suhteellisesti yleisempää kuin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen, kun kuntoutustuen alkamisesta on kulunut 4-5 vuotta. Seurantajakson päättyessä 4-5 vuotta kuntoutustuen alkamisen jälkeen kuntoutustuki jatkui kuitenkin edelleen noin joka kolmannella kuntoutustuen alkaessa alle 35-vuotiaalla.
Toiseen tutkimuskysymykseen saatujen tulosten mukaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on sitä todennäköisempää mitä vanhempi henkilö on kuntoutustuen alkaessa sekä niiden osalta, joiden työkyvyn heikkenemisen pääsyynä on jokin mielenterveyden häiriö. Kuntoutustuen päättyminen ilman uutta eläkettä on taas todennäköisempää kuntoutuskorotusta saaneiden, ennen kuntoutustukea työssä olleiden ja kuntoutustuen rinnalla töitä tehneiden osalta.
Työhön paluun todennäköisyyttä kuntoutustuen jälkeen (tutkimuskysymys 3) parantavat samat tekijät kuin kuntoutustuen päättymistä ilman uutta eläkettä. Näiden lisäksi työhön paluu on todennäköisempää suurempaa eläkettä saavien osalta ja muiden sairausryhmien kuin mielenterveyden häiriöiden osalta.