Hallittu syrjäytyminen - Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski?

Abstract

Hallittu syrjäytyminen - Miten syrjäytymisestä muodostui lähes jokaiseen meistä ulottuva riski?

Uuden vuosituhannen myötä syrjäytymisestä on tullut keskeinen suomalaisen yhteiskunnan ongelma. Käytyyn keskusteluun on vakiintunut standardi, jolla syrjäytymistä ja syrjäytyneitä käsitellään. Samaan aikaan keskustelun ytimessä olevan syrjäytymisen käsitteen muodot ovat pysyneet varsin häilyvinä.

Tutkimus vastaa kysymykseen kuinka tämän päivän syrjäytymisestä puhuminen on tullut mahdolliseksi. Väitöskirja paljastaa syrjäytymisen käsitteellisen erityisyyden, analysoi sen juurtumista suomalaiseen yhteiskunnalliseen kehykseen ja havainnollistaa syrjäytymisen laajenemista lähes jokaista meistä koskettavaksi riskien ketjuksi.

Tutkimus rakentaa syrjäytymisen hallinnassa korostuneista riskitekijöiden mahdollisimman varhaisesta tunnistamisesta ja ennalta ehkäisemisestä ymmärrettävän kokonaisuuden. Samalla väitöskirja osoittaa tämän kauaskatseisen järjen levinneen vuosituhannen vaihteen suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi premissiksi. Kirja on analyyttinen puheenvuoro suomalaiseen sosiaalipoliittiseen keskusteluun aiheesta, jonka ympärillä myrsky on pikemminkin voimistumassa kuin laantumassa.

Since the start of the new millennium social exclusion has become a central problem in Finnish society, and a threat to internal security. A standard approach to social exclusion and the socially excluded has been established in the discussion on social disadvantage. At the same time, the many forms of social exclusion – the concept of which is at the core of the aforementioned discussions – have remained fairly vague.

The present study first examines the process by which social exclusion became integral to social policy – how it became a recognized and measurable concept in need of targeted political measures. Following on from this, the study uses the theory of concept of governmentality to analyse the history of social exclusion in Finland and its development into its present form.

The study reveals the conceptual hallmarks of social exclusion, analyses the adaptation of social exclusion to Finnish social development more generally, and illustrates the expansion of social exclusion into a risk that concerns the entire population.

The present study demonstrates that efforts to prevent social exclusion through early recognition of its indicators has been a mainstay of Finnish social policy since the turn of the century. The study is an analytical contribution to the Finnish social political discussion on an enduringly relevant topic.

The background material for the present study consists of political and administrative documents in addition to academic sources. The history of the development of social exclusion is analysed using articulation and problematization analysis methods.