Eri-ikäisten johtaminen ja johtamisen yhteys työntekijän sairauspoissaoloihin ja työtyytyväisyyteen
Niemelä, Oili (2014)
Niemelä, Oili
2014
Kansanterveystiede - Public Health
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412222512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412222512
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa perehdyttiin eri-ikäisten johtamiseen sekä johtamisen ja henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen. Ensin analysoitiin, eroavatko eri-ikäisten työntekijöiden esimieskokemukset toisistaan, ja arvostavatko eri-ikäiset työntekijät erilaista johtamista. Tutkielman tavoitteena oli lisäksi selvittää, onko koettu johtaminen yhteydessä työntekijän sairauspoissaoloihin tai työtyytyväisyyteen suomalaisessa elintarviketeollisuuden yrityksessä (yli 2000 työntekijää).
Aineisto muodostui yrityksen koko henkilöstölle toteutetuista työhyvinvointikyselyistä vuosilta 2007 ja 2009 sekä sairauspoissaolorekisteristä vuosilta 2007-2008. Subjektiiviset arviot oman lähiesimiehen toiminnasta ja esimiestoimien merkityksestä perustuivat vuoden 2007 kyselyyn. Sairauspoissaolopäivät perustuivat yrityksen henkilöstörekisteriin ja työtyytyväisyys työntekijän arvioon työhyvinvointikyselyssä vuonna 2009. Osallistujat (N=926) muodostuivat niistä työntekijöistä ja toimihenkilöistä, jotka olivat vastanneet molempiin kyselyihin ja antaneet suostumuksensa tutkimukseen osallistumiselle (vastausprosentti 71 % vuonna 2007, 72 % vuonna 2009), ja joiden poissaolotiedot olivat saatavilla.
Esimieskokemusten ja esimiehen toiminnan merkitysten riippuvuutta iästä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja χ2 -testillä. Johtamisen yhteyttä sairauspoissaoloihin selvitettiin negatiivisella binomiaalisella regressiolla, ja yhteyttä työtyytyväisyyteen tarkasteltiin multinomiaalisella logistisella regressiolla. Analyysit tehtiin erikseen ikäryhmille 20-34-, 35-49- ja 50-64-vuotiaat.
Esimiehen arvioitiin yleisesti onnistuneen työssään, eikä ikäryhmien välillä havaittu eroja esimieskokemuksissa. Kysytyt esimiehen toimet koettiin keskimäärin tärkeiksi. 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat näyttivät arvostavan sitä, että esimies rohkaisee alaisiaan osallistumaan ja sitoutumaan toimintaan keskimäärin enemmän kuin sitä nuoremmat. Kannustava ja osallistava johtamistapa oli yhteydessä alhaisempaan sairauspoissaolopäivien todennäköisyyteen vain nuorimmassa ikäryhmässä, kun koettu terveydentila, sukupuoli ja henkilöstöryhmä huomioitiin. Korkeampaan työtyytyväisyyteen kannustava ja osallistava johtaminen sen sijaan liittyi kaikissa ikäryhmissä. Yhteys säilyi riippumatta sukupuolesta, henkilöstöryhmästä ja työsuhteen kestosta.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdeyrityksen henkilöstönkehittämistyössä. Johtamista kannattaa kehittää, koska se tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi vaikuttavan suotuisasti nuorimpien työntekijöiden sairauspoissaolokäyttäytymiseen ja työtyytyväisyyteen iästä riippumatta. Johtamisodotukset voivat kuitenkin olla erilaisia eri-ikäisillä työntekijöillä.
Aineisto muodostui yrityksen koko henkilöstölle toteutetuista työhyvinvointikyselyistä vuosilta 2007 ja 2009 sekä sairauspoissaolorekisteristä vuosilta 2007-2008. Subjektiiviset arviot oman lähiesimiehen toiminnasta ja esimiestoimien merkityksestä perustuivat vuoden 2007 kyselyyn. Sairauspoissaolopäivät perustuivat yrityksen henkilöstörekisteriin ja työtyytyväisyys työntekijän arvioon työhyvinvointikyselyssä vuonna 2009. Osallistujat (N=926) muodostuivat niistä työntekijöistä ja toimihenkilöistä, jotka olivat vastanneet molempiin kyselyihin ja antaneet suostumuksensa tutkimukseen osallistumiselle (vastausprosentti 71 % vuonna 2007, 72 % vuonna 2009), ja joiden poissaolotiedot olivat saatavilla.
Esimieskokemusten ja esimiehen toiminnan merkitysten riippuvuutta iästä tarkasteltiin ristiintaulukoimalla ja χ2 -testillä. Johtamisen yhteyttä sairauspoissaoloihin selvitettiin negatiivisella binomiaalisella regressiolla, ja yhteyttä työtyytyväisyyteen tarkasteltiin multinomiaalisella logistisella regressiolla. Analyysit tehtiin erikseen ikäryhmille 20-34-, 35-49- ja 50-64-vuotiaat.
Esimiehen arvioitiin yleisesti onnistuneen työssään, eikä ikäryhmien välillä havaittu eroja esimieskokemuksissa. Kysytyt esimiehen toimet koettiin keskimäärin tärkeiksi. 35-vuotiaat ja sitä vanhemmat näyttivät arvostavan sitä, että esimies rohkaisee alaisiaan osallistumaan ja sitoutumaan toimintaan keskimäärin enemmän kuin sitä nuoremmat. Kannustava ja osallistava johtamistapa oli yhteydessä alhaisempaan sairauspoissaolopäivien todennäköisyyteen vain nuorimmassa ikäryhmässä, kun koettu terveydentila, sukupuoli ja henkilöstöryhmä huomioitiin. Korkeampaan työtyytyväisyyteen kannustava ja osallistava johtaminen sen sijaan liittyi kaikissa ikäryhmissä. Yhteys säilyi riippumatta sukupuolesta, henkilöstöryhmästä ja työsuhteen kestosta.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kohdeyrityksen henkilöstönkehittämistyössä. Johtamista kannattaa kehittää, koska se tämän tutkimuksen mukaan näyttäisi vaikuttavan suotuisasti nuorimpien työntekijöiden sairauspoissaolokäyttäytymiseen ja työtyytyväisyyteen iästä riippumatta. Johtamisodotukset voivat kuitenkin olla erilaisia eri-ikäisillä työntekijöillä.