Supporting parenthood in interaction: A conversation analytic study of maternity and child health clinics

Abstract

Tämän tutkimuksen kohteena ovat tavat, joilla vanhemmuutta tuetaan äitiys- ja lastenneuvoloiden vastaanottojen vuorovaikutuksessa. Tarkastelen vanhemmuuden tukemista kahdesta näkökulmasta: 1) miten isien vanhemmuutta ja heidän osallistumistaan vuorovaikutukseen tuetaan verrattuna äiteihin, ja 2) miten vanhemmuuden tukeminen mahdollistuu helpottamalla keskustelemista vanhempien mahdollisista ongelmista. Aineistona käytän videoituja neuvolavastaanottoja, joilla kohtaavat terveydenhoitaja ja vanhemmat (yhteensä 33 vastaanottoa). Tutkielma koostuu yhteenvetoluvusta sekä kolmesta artikkelista, joissa yhteenvetoluvun pohjana olevat analyysit esitellään.

Analyysit keskittyvät vuorovaikutuskäytäntöihin, jotka liittyvät sekä vanhempien vuorovaikutukseen osallistamiseen että vanhemmuuden tuottamiseen vastaanottojen aikana. Ensiksi esittelen tapoja, joilla vanhempia osallistetaan keskustelemaan molempia vanhempia koskevista asioista sekä heitä ja heidän lapsiaan koskevista ongelmista. Toiseksi osoitan, miten terveydenhoitajien käytännöt liittyen a) vanhemmuutta koskevien kysymysten muotoiluun siten, että niissä ehdotetaan tietynlaisia velvollisuuksia kullekin vanhemmalle, ja b) vanhempien osallistujaroolien säätelyyn, tuottavat oletuksia sukupuolittuneesta vanhemmuudesta. Osoitan myös, että näistä sukupuolittuneista oletuksista voidaan neuvotella ja poiketa neuvolavastaanotoilla. Lisäksi osoitan, että terveydenhoitajan katseen suunta on merkityksellinen sekä vanhempien osallistamisen että vanhemmuuden tuottamisen kannalta.

Aitojen vuorovaikutustilanteiden yksityiskohtaisen analysoinnin avulla saadaan tietoa hienovaraisista käytännöistä, joissa ja joiden kautta vanhemmuutta tuetaan neuvolavastaanotoilla. Tuloksia tarkastellaan suhteessa aiempiin tutkimuksiin, joissa käsitellään tapoja, joilla tuotetaan osallistujarooleja monenkeskisissä terveydenhuollon vastaanottotilanteissa ja helpotetaan ongelmista keskustelemista. Ehdotan myös käytännön sovelluksia vanhemmuuden tukemiseen neuvolavastaanotoilla: a) terveydenhoitajat voivat tukea isien osallistumista keskusteluihin osoittamalla heille puheenvuoroja katseen avulla sekä käyttämällä kyselylomaketta, jolla kartoitetaan perheen psykososiaalista tilannetta, b) on syytä kiinnittää huomiota kysymysten muotoiluun, kun isien osallistamiseen käytetään kysymyksiä, ja c) kun keskustellaan vanhempien esiintuomista ongelmista, terveydenhoitaja voi antaa vanhemmille tilaa jatkaa mahdollisten ongelmien kuvaamista formuloimalla ongelmaan liittyviä tekijöitä vanhempien edeltävästä puheesta ja katsomalla vanhempia.

This dissertation analyses the ways in which parenthood is supported in interaction in maternity and child health (MCH) clinics. Two points of view are addressed: 1) how fathers' parenthood and their participation in interaction is supported compared to mothers'; and, 2) when parents have potential problems, how parenthood is supported through an orientation to talk about problems in a particular way. To analyse these questions I use samples of video-recorded MCH encounters between public health nurses and parents as data (33 encounters in total) and apply conversation analysis as the method. The dissertation consists of a summary and three scientific articles which present the analyses.

The analyses focus on the interactional practices related to both engaging parents in the interactions and producing parenthood during the encounter. First, I present the ways in which parents are engaged in talking about issues concerning them both in maternity clinic encounters and in talking about their own and their children's problems. Second, I demonstrate that, and how, the public health nurse's practices of a) designing questions about parenthood in a way that suggest particular responsibilities for each parent and b) regulating parents' participation roles in the encounter, invoke presuppositions of gendered parenthood. I also show that these gendered presuppositions can be negotiated and deviated from. In addition, I demonstrate the relevance of the public health nurse's gaze direction in relation to both engaging parents in the interactions and producing parenthood.

The study highlights the benefits of detailed analysis of actual interaction in MCH clinics in order to gain knowledge of the minute practices in and through which the basis for supporting parenthood is built. The results are discussed in relation to previous studies of participation roles in multi-party health care settings and of facilitating talk about problems. I also suggest practical implications for family support in MCH clinics: a) the interactional practice of speaker selection by gazing and the questionnaire on psychosocial issues can be used to engage fathers in interaction, b) when questions to fathers are used to engage them in the discussions, attention must be paid to the question design, and c) the practice of topicalising by formulating the problem-relevant features of the parents' problem-indicative talk and gazing at the parents gives them space to elaborate on their potential problems.