Poliisit agentteina? Päähenkilön toiminnan kuvaus M. Y. Joensuun, Seppo Jokisen ja Ilkka Remeksen romaaneissa
Santala, Sini (2014)
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192491
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan kolmen rikoskirjallisuuden päähenkilöhahmon toiminnan kuvausta, eli päähenkilöön liittyviä verbejä, niiden kuvaamia asiantiloja ja osallistujarooleja. Näistä syntyvien merkitysten kautta on mahdollista löytää eroja hahmojen välillä. Aineistolähteenä on kolme romaania: Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää ja rautahuone (2010), Seppo Jokisen Räätälöity ratkaisu (2010) sekä Ilkka Remeksen Shokkiaalto (2010).
Romaanien verbiesiintymistä on koottu aineisto, joka mahdollistaa fyysisten ja mentaalisten verbien sekä niiden koodaamien asiantilojen ja osallistujaroolien jaottelun. Toiminnan kuvausta käsitellään kolmessa eri osassa. Ensin esitellään yleisimmät verbit ja niistä muodostuvat merkitysryhmät, minkä jälkeen käsitellään asiantilat ja osallistujaroolit omissa luvuissaan. Asiantilojen ja osallistujaroolien määrät ilmoitetaan prosenttilukuina.
Tutkimus osoitti, että jo verbien merkitysryhmiä tutkimalla saadaan esiin eroja, joita ennestään on tutkittu esimerkiksi osallistujien nimeämisen ja roolien kautta. Vaikka kaikissa teoksissa oli hyvin samankaltaisia verbejä, toi niiden tarkempi semanttinen luokittelu ja tarkastelu esiin eroja teosten välillä. Asiantiloista näkyi teosten painottuminen fyysiseen ja mentaaliseen toimintaan: eniten mentaalista toimintaa on Räätälöity ratkaisu -teoksessa, vähiten Shokkiaallossa. Osallistujaroolien tutkiminen toi oman lisänsä hahmojen luonteeseen, joka näkyi erityisesti kokijan roolin tarkastelussa. Kokijan roolin myötä työssä sivutaan myös kirjallisuustieteen käsitteitä fokalisointi ja vapaa epäsuora esitys.
Joensuun Harjunpään erityispiirteiksi nousivat mentaaliset tilat ja ns. heikon kokijan rooli. Hahmon kuvauksessa on paljon sisäisen maailman kuvausta, joka saavuttaa laajat mittasuhteet. Joensuun Koskinen erottui mietiskelijänä, joka kommunikoi monin eri tavoin. Koskisen ajattelu käsitteli enimmäkseen hahmon omia arkisia ongelmia. Hahmoista fyysisin oli Remeksen Tanner, jonka ajattelu ei tullut vahvasti esiin. Tannerin mentaalisuus liittyi useimmiten hahmon havaintoihin.
Romaanien verbiesiintymistä on koottu aineisto, joka mahdollistaa fyysisten ja mentaalisten verbien sekä niiden koodaamien asiantilojen ja osallistujaroolien jaottelun. Toiminnan kuvausta käsitellään kolmessa eri osassa. Ensin esitellään yleisimmät verbit ja niistä muodostuvat merkitysryhmät, minkä jälkeen käsitellään asiantilat ja osallistujaroolit omissa luvuissaan. Asiantilojen ja osallistujaroolien määrät ilmoitetaan prosenttilukuina.
Tutkimus osoitti, että jo verbien merkitysryhmiä tutkimalla saadaan esiin eroja, joita ennestään on tutkittu esimerkiksi osallistujien nimeämisen ja roolien kautta. Vaikka kaikissa teoksissa oli hyvin samankaltaisia verbejä, toi niiden tarkempi semanttinen luokittelu ja tarkastelu esiin eroja teosten välillä. Asiantiloista näkyi teosten painottuminen fyysiseen ja mentaaliseen toimintaan: eniten mentaalista toimintaa on Räätälöity ratkaisu -teoksessa, vähiten Shokkiaallossa. Osallistujaroolien tutkiminen toi oman lisänsä hahmojen luonteeseen, joka näkyi erityisesti kokijan roolin tarkastelussa. Kokijan roolin myötä työssä sivutaan myös kirjallisuustieteen käsitteitä fokalisointi ja vapaa epäsuora esitys.
Joensuun Harjunpään erityispiirteiksi nousivat mentaaliset tilat ja ns. heikon kokijan rooli. Hahmon kuvauksessa on paljon sisäisen maailman kuvausta, joka saavuttaa laajat mittasuhteet. Joensuun Koskinen erottui mietiskelijänä, joka kommunikoi monin eri tavoin. Koskisen ajattelu käsitteli enimmäkseen hahmon omia arkisia ongelmia. Hahmoista fyysisin oli Remeksen Tanner, jonka ajattelu ei tullut vahvasti esiin. Tannerin mentaalisuus liittyi useimmiten hahmon havaintoihin.