Rakennerahastokehittäminen kuntien näkökulmasta
Paavola, Saara (2014)
2014
Kunta- ja aluejohtaminen - Local and Regional Governance
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192486
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192486
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia vaikutuksia Euroopan unionilla ja erityisesti aluekehittämistä tukevilla rakennerahastoilla on ollut kuntien kehittämistoimintaan. Rakennerahastot muodostavat EU:n hallinnoiman rahoitusvälineen, jonka avulla tuetaan aluekehittämistä EU:n jäsenvaltioissa. Kunnat ovat puolestaan itsehallinnollisia toimijoita, joilla on vastuu alueensa kehittämisestä. Kuntien tavoitteena on toteuttaa kehittämistä alueen omista lähtökohdista. Rakennerahastokehittämisessä EU ja muut hankehallinnoijat asettavat kuitenkin toiminnalle raamit, joiden mukaisiin toimenpiteisiin on mahdollista saada rahoitusta.
Tutkimuksessa kysytään, miten kuntien strategiset tavoitteet ja paikalliset kehittämisaloitteet toteutuvat, kun kehittämistyötä tehdään EU:n rakennerahastovaroin? Toteutetaanko rakennerahastokehittämistä kuntien lähtökohdista vai ohjaavatko ylemmät tahot eli EU, valtio ja maakuntien liitot, kehittämistoimintaa kohti omia päämääriään?
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kuntien kehittämisjohtajia yhdeksästä kunnasta. Kunnat sijoittuivat läntiselle, eteläiselle ja itäiselle rakennerahastoalueelle. Tutkimuksessa käytetään metahallinnan teoriaa, jonka avulla pohditaan ohjataanko rakennerahastokehittämisen avulla kuntien kehittämistoimintaa ja millaisia keinoja kunnilla on myös vastata tähän ohjausvaikutukseen.
Tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että rakennerahastovaroin toteutettavassa kuntakehittämisessä on ollut nähtävillä rakennerahastoja hallinnoivien EU:n, valtion ja maakuntien liittojen ohjausvaikutusta. Kunnat eivät ole kuitenkaan alueellaan metahallittuja, vaan niillä on edelleenkin omaa määräysvaltaa siihen, millaista kehittämistoimintaa toteutetaan. Kunnissa strategisten tavoitteiden määrittely lähtee vahvasta omasta tahdosta ja rakennerahoitusta hyödynnetään sen mukaan, miten rakennerahastohankkeet sopivat kunnan strategisiin tavoitteisin ja muuhun toimintaan.
Tutkimuksessa kysytään, miten kuntien strategiset tavoitteet ja paikalliset kehittämisaloitteet toteutuvat, kun kehittämistyötä tehdään EU:n rakennerahastovaroin? Toteutetaanko rakennerahastokehittämistä kuntien lähtökohdista vai ohjaavatko ylemmät tahot eli EU, valtio ja maakuntien liitot, kehittämistoimintaa kohti omia päämääriään?
Tutkimus on toteutettu haastattelemalla kuntien kehittämisjohtajia yhdeksästä kunnasta. Kunnat sijoittuivat läntiselle, eteläiselle ja itäiselle rakennerahastoalueelle. Tutkimuksessa käytetään metahallinnan teoriaa, jonka avulla pohditaan ohjataanko rakennerahastokehittämisen avulla kuntien kehittämistoimintaa ja millaisia keinoja kunnilla on myös vastata tähän ohjausvaikutukseen.
Tutkimuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että rakennerahastovaroin toteutettavassa kuntakehittämisessä on ollut nähtävillä rakennerahastoja hallinnoivien EU:n, valtion ja maakuntien liittojen ohjausvaikutusta. Kunnat eivät ole kuitenkaan alueellaan metahallittuja, vaan niillä on edelleenkin omaa määräysvaltaa siihen, millaista kehittämistoimintaa toteutetaan. Kunnissa strategisten tavoitteiden määrittely lähtee vahvasta omasta tahdosta ja rakennerahoitusta hyödynnetään sen mukaan, miten rakennerahastohankkeet sopivat kunnan strategisiin tavoitteisin ja muuhun toimintaan.