Maahanmuuttajaoppilaan matematiikan kielentäminen : suullisen kielentämisen haasteet ja hyödyt
Laineenoja, Eveliina (2014)
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192477
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412192477
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaoppilaiden matematiikan suullista kielentämistä suomalaisessa peruskoulussa. Maahanmuuttajaoppilas opiskelee matematiikkaa Suomessa suomen kielellä, vaikka oppilaan äidinkieli ei ole suomen kieli. Tutkimuksessa selvitetään maahanmuuttajaoppilaan matematiikan suulliseen kielentämiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja suomenkielisessä matematiikan opetuksessa. Lisäksi tarkastellaan maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen aseman merkitystä matematiikan kielentämiselle ja oppimiselle.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ryhmähaastattelututkimuksena, jossa haastattelut olivat osaksi toiminnallisia. Tutkimuksessa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa, jolla tutkittavaa kohdetta lähestyttiin kokemusten, merkitysten ja yhteisöllisyyden kautta. Sisällönanalyysi toimi tutkimusmetodina haastattelujen analyysissa. Tutkimukseen osallistui 13 maahanmuuttajaoppilasta yhdeltä pirkanmaalaiselta alakoululta. Tutkittavat olivat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia ja heidän äidinkielensä ei ollut suomen kieli.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajaoppilaille on hyötyä matematiikan kielentämisestä, mutta yhtälailla kielentämiseen liittyy matematiikan oppimisessa myös haasteita. Maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamat haasteet matematiikan suullisessa kielentämisessä ovat tutkimuksen mukaan yksilöllisiä ja oppilaan taustasta riippuvia. Tutkimuksen mukaan suullisen kielentämisen haasteet matematiikan opiskelussa ovat yhteydessä maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen asemaan ja suomen kielen heikkoon osaamiseen. Matematiikan kielentämisestä on tutkimuksen mukaan hyötyä maahanmuuttajaoppilaalle sekä matematiikan oppimisessa että suomen kielen taidon kehittymisessä.
Tutkimustulokset osoittavat matematiikan kielentämisen hyötyjen olevan haasteita paremmin yleistettävissä koskemaan maahanmuuttajaoppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden kielitaustan ja kieliosaamisen vaikutus tutkimustuloksiin oli haasteiden kohdalla merkittävämpi kuin hyötyjen kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin pieneltä ryhmältä maahanmuuttajaoppilaita. Tämän takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin maahanmuuttajaoppilaisiin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ryhmähaastattelututkimuksena, jossa haastattelut olivat osaksi toiminnallisia. Tutkimuksessa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa, jolla tutkittavaa kohdetta lähestyttiin kokemusten, merkitysten ja yhteisöllisyyden kautta. Sisällönanalyysi toimi tutkimusmetodina haastattelujen analyysissa. Tutkimukseen osallistui 13 maahanmuuttajaoppilasta yhdeltä pirkanmaalaiselta alakoululta. Tutkittavat olivat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia ja heidän äidinkielensä ei ollut suomen kieli.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttajaoppilaille on hyötyä matematiikan kielentämisestä, mutta yhtälailla kielentämiseen liittyy matematiikan oppimisessa myös haasteita. Maahanmuuttajaoppilaiden kohtaamat haasteet matematiikan suullisessa kielentämisessä ovat tutkimuksen mukaan yksilöllisiä ja oppilaan taustasta riippuvia. Tutkimuksen mukaan suullisen kielentämisen haasteet matematiikan opiskelussa ovat yhteydessä maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen asemaan ja suomen kielen heikkoon osaamiseen. Matematiikan kielentämisestä on tutkimuksen mukaan hyötyä maahanmuuttajaoppilaalle sekä matematiikan oppimisessa että suomen kielen taidon kehittymisessä.
Tutkimustulokset osoittavat matematiikan kielentämisen hyötyjen olevan haasteita paremmin yleistettävissä koskemaan maahanmuuttajaoppilaita. Maahanmuuttajaoppilaiden kielitaustan ja kieliosaamisen vaikutus tutkimustuloksiin oli haasteiden kohdalla merkittävämpi kuin hyötyjen kohdalla. Tutkimusaineisto kerättiin pieneltä ryhmältä maahanmuuttajaoppilaita. Tämän takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin maahanmuuttajaoppilaisiin.