Luokanopettajien kokemuksia yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa Ratas oppimisympäristön kontekstissa
Harju, Reetta (2014)
2014
Aikuiskasvatus ja kasvatustiede - Adult Education and Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182465
Tiivistelmä
Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten Orivedellä Taito- ja taideaineiden op-pimisympäristö Rattaaseen osallistuneet luokanopettajat ovat kokeneet yhteistyön kuvatai-teilijoiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opettajien kokemuksia yhteistyöstä, roolien muodostumisesta sekä yhteistyössä ilmenneistä haasteista. Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien ammatilliseen kasvuun liittyviä teemoja sekä oppimisympäristöjä taidekasvatuksen kontekstissa tutkimuskirjallisuuteen nojautuen.
Tätä laadullista tapaustutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelulla viittä Oriveden peruskoulussa työskentelevää opettajaa, jotka olivat osallistuneet Taiderattaan työpajoihin. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kokemuksia yhteistyöstä tarkasteltiin oppimisympäristöajattelun käsitteiden kautta, jakaen kokemukset fyysiseen, psykologiseen ja sosiaaliseen sekä pedagogiseen oppimisympäristöön liittyviksi.
Tutkimustuloksista tuli esille opettajien positiiviset kokemukset yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa. Työpajojen nähtiin tukevan ja syventävän koulujen taideaineiden tarjontaa ja tuovan opetukseen monipuolisuutta. Yhteistyössä opettajien vahvuutena oli pedagoginen osaaminen ja oppilastuntemus. Taiteilijan vahvuutena oli ainespesifi tiedonhallinta ja luova ote opettamiseen. Tarkasteltaessa yhteistyökokemusta opettajan asiantuntijuuden kannalta voidaan havaita Taiderattaan tukeneen tiedollista ja taidollista osaamisen kasvua sekä verkostoitumista koulun ulkopuolisiin toimijoihin. Yhteistyö vaikutti opettajien minäpystyvyyden kasvuun, joka oli seurausta taiteilijan työskentelyn seuraamisesta ja siten uusien taiteen tekniikoiden paremmasta hallinnasta.
Taiderattaan toiminnan suurimmaksi kehityskohteeksi nousi yhteisen suunnittelun toteuttaminen, jolloin opettajien pedagogista osaamista sekä oppilastuntemusta voitaisiin hyödyntää työpajojen aiheen valinnassa ja ohjeistuksen suunnittelussa. Haastatteluissa toistui opettajien toive yhteistyön jatkumisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa moniammatillisen yhteistyön kehittämisen, oppimisympäristöjen ja asiantuntijuuden jakamisen yhteydessä.
Tätä laadullista tapaustutkimusta varten haastateltiin teemahaastattelulla viittä Oriveden peruskoulussa työskentelevää opettajaa, jotka olivat osallistuneet Taiderattaan työpajoihin. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Kokemuksia yhteistyöstä tarkasteltiin oppimisympäristöajattelun käsitteiden kautta, jakaen kokemukset fyysiseen, psykologiseen ja sosiaaliseen sekä pedagogiseen oppimisympäristöön liittyviksi.
Tutkimustuloksista tuli esille opettajien positiiviset kokemukset yhteistyöstä taiteilijoiden kanssa. Työpajojen nähtiin tukevan ja syventävän koulujen taideaineiden tarjontaa ja tuovan opetukseen monipuolisuutta. Yhteistyössä opettajien vahvuutena oli pedagoginen osaaminen ja oppilastuntemus. Taiteilijan vahvuutena oli ainespesifi tiedonhallinta ja luova ote opettamiseen. Tarkasteltaessa yhteistyökokemusta opettajan asiantuntijuuden kannalta voidaan havaita Taiderattaan tukeneen tiedollista ja taidollista osaamisen kasvua sekä verkostoitumista koulun ulkopuolisiin toimijoihin. Yhteistyö vaikutti opettajien minäpystyvyyden kasvuun, joka oli seurausta taiteilijan työskentelyn seuraamisesta ja siten uusien taiteen tekniikoiden paremmasta hallinnasta.
Taiderattaan toiminnan suurimmaksi kehityskohteeksi nousi yhteisen suunnittelun toteuttaminen, jolloin opettajien pedagogista osaamista sekä oppilastuntemusta voitaisiin hyödyntää työpajojen aiheen valinnassa ja ohjeistuksen suunnittelussa. Haastatteluissa toistui opettajien toive yhteistyön jatkumisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa moniammatillisen yhteistyön kehittämisen, oppimisympäristöjen ja asiantuntijuuden jakamisen yhteydessä.