Maineentekijät käsiteanalyysi maineesta kansainvälisen politiikan tutkimuksessa
Ceder, Ilari (2014)
2014
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182464
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412182464
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa analysoidaan sitä, mitä maine on kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Työtä tehdään John Wilsonin käsiteanalyysin avulla. Tutkielman käsiteanalyysissa vertaillaan peloteteorian ja julkisuusdiplomatian teorian näkemyksiä maineesta. Analyysia tehdään vertailevalla otteella, jonka avulla kahden eri teorian määritelmiä maineesta heijastellaan toisiinsa.
Tutkielman toisena tehtävänä on pyrkiä luomaan tapa, jolla hajanaisen kansainvälisen politiikan tutkimuksen kentän käsitevyyhdistä voisi saada parempaa selkoa. Tähän työhön tutkielma tarjoaa tapauksia vertailevaa wilsonilaista käsiteanalyysia. Tämän tutkielman aineistona toimii kuusi tutkimusartikkelia, joista kolme käsittelee peloteteoriaa ja kolme julkisuusdiplomatian teoriaa. Kaikki artikkelit käsittelevät myös mainetta.
Tutkielman keskeiset löydökset maineen analysoinnissa ovat kaksi yhteistä käsitepiirrettä, jotka peloteteorian ja julkisuusdiplomatian teorian mainemääritelmillä on. Molemmat teoriat kirjoittavat maineesta instrumenttina, jota on vaikea hallita. Maine on näiden teorioiden näkemysten perusteella väline, jolla valtiot pyrkivät vaikuttamaan toisten valtioiden ja toimijoiden käytökseen. Maine ei kuitenkaan ole niiden itsensä käsissä, sillä ytimeltään maine on toisten näkemyksiin perustuvaa. Tutkielmassa yhteisten piirteiden löytyminen tarkoittaa yhteistä maineen ydintä tai ytimen osaa, josta nämä kaksi teoriaa ovat yhtämielisiä. Tämän ytimen löytyminen on ensimmäinen askel maineen paremmassa kartoittamisessa kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Tämä askel johdattaa paremman maineen tutkimisen ja määrittelemisen tielle, sillä se näkee myös pelkän käsitteenmäärittelyn taakse. Näiden yhteisten piirteiden avulla tutkielma myös näyttää uutta suuntaa maineen ja vallan välisen yhteyden tutkimiselle. Valta taas tuottaa tutkielmassa uutta ymmärrystä peloteteorian ja julkisuusdiplomatian teorian välisestä maastosta.
Tutkielman perusteella wilsonin tapausten vertailuun perustuva käsiteanalyysi osoittautuu toimivaksi tavaksi etsiä eri teorioiden käsitteenmäärittelyistä yhteisiä käsitepiirteitä. Näiden käsitepiirteiden löytyminen voisi olla askel, jolla kansainvälisen politiikan tutkimuksen hajanaisuutta saataisiin kuriin. Osa tutkijoista nimittäin näkee alan sisäisen keskustelun Babylonin torniin verrattavana useiden erilaisten ja toisiaan ymmärtämättömien kielien sekametelinä.
Tutkielman toisena tehtävänä on pyrkiä luomaan tapa, jolla hajanaisen kansainvälisen politiikan tutkimuksen kentän käsitevyyhdistä voisi saada parempaa selkoa. Tähän työhön tutkielma tarjoaa tapauksia vertailevaa wilsonilaista käsiteanalyysia. Tämän tutkielman aineistona toimii kuusi tutkimusartikkelia, joista kolme käsittelee peloteteoriaa ja kolme julkisuusdiplomatian teoriaa. Kaikki artikkelit käsittelevät myös mainetta.
Tutkielman keskeiset löydökset maineen analysoinnissa ovat kaksi yhteistä käsitepiirrettä, jotka peloteteorian ja julkisuusdiplomatian teorian mainemääritelmillä on. Molemmat teoriat kirjoittavat maineesta instrumenttina, jota on vaikea hallita. Maine on näiden teorioiden näkemysten perusteella väline, jolla valtiot pyrkivät vaikuttamaan toisten valtioiden ja toimijoiden käytökseen. Maine ei kuitenkaan ole niiden itsensä käsissä, sillä ytimeltään maine on toisten näkemyksiin perustuvaa. Tutkielmassa yhteisten piirteiden löytyminen tarkoittaa yhteistä maineen ydintä tai ytimen osaa, josta nämä kaksi teoriaa ovat yhtämielisiä. Tämän ytimen löytyminen on ensimmäinen askel maineen paremmassa kartoittamisessa kansainvälisen politiikan tutkimuksessa. Tämä askel johdattaa paremman maineen tutkimisen ja määrittelemisen tielle, sillä se näkee myös pelkän käsitteenmäärittelyn taakse. Näiden yhteisten piirteiden avulla tutkielma myös näyttää uutta suuntaa maineen ja vallan välisen yhteyden tutkimiselle. Valta taas tuottaa tutkielmassa uutta ymmärrystä peloteteorian ja julkisuusdiplomatian teorian välisestä maastosta.
Tutkielman perusteella wilsonin tapausten vertailuun perustuva käsiteanalyysi osoittautuu toimivaksi tavaksi etsiä eri teorioiden käsitteenmäärittelyistä yhteisiä käsitepiirteitä. Näiden käsitepiirteiden löytyminen voisi olla askel, jolla kansainvälisen politiikan tutkimuksen hajanaisuutta saataisiin kuriin. Osa tutkijoista nimittäin näkee alan sisäisen keskustelun Babylonin torniin verrattavana useiden erilaisten ja toisiaan ymmärtämättömien kielien sekametelinä.