Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät
Kangaspunta, Veera (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Kangaspunta, Veera
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412152443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412152443
Tiivistelmä
Tutkimusten perusteella suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä terveyskeskuksissa saamaansa hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaaseen, lääkäriin ja terveyskeskukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, miten hyödylliseksi potilas kokee vastaanottokäynnin välittömästi sen jälkeen.
Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2011 yhden viikon aikana kolmella terveysasemalla Pirkanmaalla. Aineiston muodostivat 622 potilasta, jotka kävivät yhteensä 27 lääkärillä näillä terveysasemilla. Potilaita pyydettiin heti vastaanoton jälkeen arvioimaan Likertin asteikolla 0 10, miten hyvin he kokivat saaneensa apua ongelmaansa. Lääkärien potilastuntemusta ja ammatillista kokemusta selvitettiin erillisellä kyselyllä. Potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavat tekijät analysoitiin monimuuttujamallien avulla.
94 % (n = 584) aineistoon kuuluvista potilaista vastasi heti käynnin jälkeen tehtyyn kysymykseen vastaanoton hyödyllisyydestä. Potilaista 40 % katsoi saaneensa täydellisesti apua vastaanotolla (arvo 10) ja vain 19 % antoi arvon alle 8. Potilaiden kokemaa hyötyä lisäsivät lääkärin pitkä työkokemus ja osallistuminen erikoistumiskoulutukseen, potilaan itse arvioima hyvä tai muita samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia parempi terveydentila, eräät pitkäaikaissairaudet (reuma, allergia, lonkan tai polven nivelrikko) sekä tietyt terveysasemat. Koettua hyötyä vähensivät pitkä odotusaika vastaanotolle, potilaan miessukupuoli sekä astma tai keuhkoahtaumatauti.
Potilaat kokivat hyötyvänsä terveyskeskuskäynnistä. Parhaiksi arvioitiin erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkärien antama hoito sekä käynnit terveysasemilla, joissa käytettiin lääkärin ja hoitajan työpareja. Vastaanottokäynnin kokeminen hyödylliseksi on tärkeää, koska se voi lisätä hoitoon sitoutumista ja parantaa hoitotuloksia.
Kyselytutkimus tehtiin vuonna 2011 yhden viikon aikana kolmella terveysasemalla Pirkanmaalla. Aineiston muodostivat 622 potilasta, jotka kävivät yhteensä 27 lääkärillä näillä terveysasemilla. Potilaita pyydettiin heti vastaanoton jälkeen arvioimaan Likertin asteikolla 0 10, miten hyvin he kokivat saaneensa apua ongelmaansa. Lääkärien potilastuntemusta ja ammatillista kokemusta selvitettiin erillisellä kyselyllä. Potilaan kokemaan hyötyyn vaikuttavat tekijät analysoitiin monimuuttujamallien avulla.
94 % (n = 584) aineistoon kuuluvista potilaista vastasi heti käynnin jälkeen tehtyyn kysymykseen vastaanoton hyödyllisyydestä. Potilaista 40 % katsoi saaneensa täydellisesti apua vastaanotolla (arvo 10) ja vain 19 % antoi arvon alle 8. Potilaiden kokemaa hyötyä lisäsivät lääkärin pitkä työkokemus ja osallistuminen erikoistumiskoulutukseen, potilaan itse arvioima hyvä tai muita samanikäisiä ja samaa sukupuolta olevia parempi terveydentila, eräät pitkäaikaissairaudet (reuma, allergia, lonkan tai polven nivelrikko) sekä tietyt terveysasemat. Koettua hyötyä vähensivät pitkä odotusaika vastaanotolle, potilaan miessukupuoli sekä astma tai keuhkoahtaumatauti.
Potilaat kokivat hyötyvänsä terveyskeskuskäynnistä. Parhaiksi arvioitiin erikoistumiskoulutuksessa olevien lääkärien antama hoito sekä käynnit terveysasemilla, joissa käytettiin lääkärin ja hoitajan työpareja. Vastaanottokäynnin kokeminen hyödylliseksi on tärkeää, koska se voi lisätä hoitoon sitoutumista ja parantaa hoitotuloksia.