Osastonhoitaja työyhteisön palautteen antajana
Ala-Salmi, Sari (2014)
Ala-Salmi, Sari
2014
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412122434
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412122434
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hoitajien kokemuksia osastonhoitajasta palautteen antajana työyhteisössä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla kahdesta eri organisaatiosta, yhteensä kahdeksasta eri yksiköstä. Jokaisesta yksiköstä haastateltiin 1-2 hoitajaa. Tutkimusaineisto koostui akuuttihoitotyössä toimivien hoitajien (n=14) haastatteluista. Analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysia.
Osastonhoitajalla oli tärkeä asema työyhteisön palautteen antajana. Hänet koettiin esimerkkinä olijaksi hoitajille palautteen antajana. Hallinnollisten tehtävien tekijänä oleminen vei osastonhoitajan aikaa antaa palautetta hoitajille. Osastonhoitaja koettiin palautteen antamisessa riittävänä läsnäolijana ja vuorovaikutuksellisena palautteen antajana. Hän oli turvallisen ilmapiirin luoja palautteenantokäytäntöön ja arvostavan palautteen antaja työyhteisössä. Osastonhoitaja oli monipuolisten palautteenantomenetelmien käyttäjä. Hän oli kannustavien palautekeskustelujen pitäjä. Lisäksi hän oli työntekijöiden arvostava osallistaja palautteen antamisessa. Osastonhoitaja koettiin materiaaliseksi palkitsijaksi ja objektiiviseksi konfliktien ratkaisijaksi. Lisäksi hän oli tärkeiden palautteiden välittäjä sidosryhmille. Osastonhoitaja oli järjestelmällisten palautteenantokäytäntöjen kehittäjä. Hänet koettiin säännöllisen palautefoorumin kehittäjäksi ja jatkuvan palautteenantokäytännön tunnetuksi tekijäksi.
Tämän tutkielman tulosten perusteella osastonhoitajan tulee antaa palautetta hoitajille työssä suoriutumisesta. Hänen tulee olla riittävästi läsnä työyhteisössä. Osastonhoitajan pitää edistää työyhteisön turvallista ilmapiiriä. Hänen tulee antaa hoitajille arvostavaa palautetta. Osastonhoitajan tulee käyttää eri palautteenantomenetelmiä työssään monipuolisesti. Palautekeskustelujen määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Työntekijöiden arvostava osallistaminen on tärkeää. Organisaatioiden olisi hyvä antaa työntekijöilleen materiaalisia palkintoja. Konfliktien ratkaisemisen tulee tapahtua objektiivisesti. Tiedonkulkuun tulee kiinnittää huomiota tärkeiden palautteiden välittämisessä sidosryhmille. Lisäksi palautteenantokäytännön tunnetuksi tekeminen ja säännöllisen palautekanavan järjestäminen ovat kehitettäviä asioita.
Avainsanat: palaute, hoitotyön johtajuus, osastonhoitaja
Osastonhoitajalla oli tärkeä asema työyhteisön palautteen antajana. Hänet koettiin esimerkkinä olijaksi hoitajille palautteen antajana. Hallinnollisten tehtävien tekijänä oleminen vei osastonhoitajan aikaa antaa palautetta hoitajille. Osastonhoitaja koettiin palautteen antamisessa riittävänä läsnäolijana ja vuorovaikutuksellisena palautteen antajana. Hän oli turvallisen ilmapiirin luoja palautteenantokäytäntöön ja arvostavan palautteen antaja työyhteisössä. Osastonhoitaja oli monipuolisten palautteenantomenetelmien käyttäjä. Hän oli kannustavien palautekeskustelujen pitäjä. Lisäksi hän oli työntekijöiden arvostava osallistaja palautteen antamisessa. Osastonhoitaja koettiin materiaaliseksi palkitsijaksi ja objektiiviseksi konfliktien ratkaisijaksi. Lisäksi hän oli tärkeiden palautteiden välittäjä sidosryhmille. Osastonhoitaja oli järjestelmällisten palautteenantokäytäntöjen kehittäjä. Hänet koettiin säännöllisen palautefoorumin kehittäjäksi ja jatkuvan palautteenantokäytännön tunnetuksi tekijäksi.
Tämän tutkielman tulosten perusteella osastonhoitajan tulee antaa palautetta hoitajille työssä suoriutumisesta. Hänen tulee olla riittävästi läsnä työyhteisössä. Osastonhoitajan pitää edistää työyhteisön turvallista ilmapiiriä. Hänen tulee antaa hoitajille arvostavaa palautetta. Osastonhoitajan tulee käyttää eri palautteenantomenetelmiä työssään monipuolisesti. Palautekeskustelujen määrään ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Työntekijöiden arvostava osallistaminen on tärkeää. Organisaatioiden olisi hyvä antaa työntekijöilleen materiaalisia palkintoja. Konfliktien ratkaisemisen tulee tapahtua objektiivisesti. Tiedonkulkuun tulee kiinnittää huomiota tärkeiden palautteiden välittämisessä sidosryhmille. Lisäksi palautteenantokäytännön tunnetuksi tekeminen ja säännöllisen palautekanavan järjestäminen ovat kehitettäviä asioita.
Avainsanat: palaute, hoitotyön johtajuus, osastonhoitaja