"Sanat nää kertokoot" - laulujen tekstittäminen musikaalielokuvassa Moulin Rouge
Myllymäki, Tanja (2014)
2014
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412122428
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412122428
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään laulujen kääntämistä vuonna 2001 ilmestyneessä Moulin Rouge -musikaalielokuvassa vertailemalla kahta eri käännösversiota, Jaana Wiikin Broadcast Textille tekemää VHS-julkaisun käännöstä ja nimettömän kääntäjän SDI Media Groupille tekemää DVD-version käännöstä. Aineistoksi valikoitui kaksi elokuvassa esitettävää laulua, Your Song (1970) ja Nature Boy (1947). Käännöksiä ei vertailla arvottavasti, vaan tarkoitus on ainoastaan tutkia, millaisia käännösratkaisuja kääntäjät ovat käyttäneet ja peilata niitä olemassa olevien käännösstrategioiden sekä tekstittämistä varten luotujen käännösohjeistusten kautta.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat muun muassa elokuvamusiikin kerronnallisuus (ks. esim. Juva 1995) ja erityisesti musikaalielokuvien erityispiirteet ja populaarimusiikin asema elokuvakerronnassa (ks. esim. Bacon 2005 ja Garwood 2003). Teoreettista viitekehystä syvennetään pureutumalla eri käännöskonventioihin esimerkiksi laulujen kääntämisen ja tekstittämisen kautta (ks. esim. Franzon 2001 ja Vertanen 2002). Tekstittämisen yhteydessä käsitellään tekstitysten merkkimääriin ja aikarajoituksiin liittyviä ohjeistuksia. Oman osansa saavat myös laulutekstityksen typografiset seikat sekä tekstityksen laulettavuuteen liittyvät suositukset (ks. esim. Ivarsson 1992). Teoriaosuudessa käsitellään myös laulujen riimittelyä (ks. Salo 2006/2009) ja oopperan tekstittämisen lainalaisuuksia (ks. Virkkunen 2001 ja 2007).
Tutkimuksen aineiston analyysissa vertasin valitsemaani kahta eri käännösversiota sekä alkuperäisiin laulunsanoituksiin että toisiinsa. Analyysissa kiinnitin erityistä huomiota sanavalintoihin, puhekielisyyksiin, riimittelyyn, tekstin rytmillisyyteen, lyyrisiin ilmaisuihin, sanajärjestykseen ja mahdolliseen laulettavuuteen. Lopuksi tarkastelin käännöksiä laulujen tekstittämistä koskevien ohjeistusten ja käännöstoimistojen antamien yleisohjeiden valossa.
Aineiston analyysi osoitti, ettei laulujen kääntämiselle tai tekstittämiselle ole olemassa varsinaisia yleisesti hyväksyttyjä, säännönmukaisia tai tarkkarajaisia käännöskonventioita, mikä heijastui selkeästi niin käännöstoimistojen laulujen tekstittämistä varten antamiin ohjeisiin kuin myös itse kääntäjien käyttämiin ratkaisuihinkin. Jo kahden kääntäjän tekstitysten välillä löytyi huomattavia eroja muun muassa alkutekstien tulkinnan tasossa, riimirakenteen tavoittelussa ja laulettavuuden illuusion luomisessa.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat muun muassa elokuvamusiikin kerronnallisuus (ks. esim. Juva 1995) ja erityisesti musikaalielokuvien erityispiirteet ja populaarimusiikin asema elokuvakerronnassa (ks. esim. Bacon 2005 ja Garwood 2003). Teoreettista viitekehystä syvennetään pureutumalla eri käännöskonventioihin esimerkiksi laulujen kääntämisen ja tekstittämisen kautta (ks. esim. Franzon 2001 ja Vertanen 2002). Tekstittämisen yhteydessä käsitellään tekstitysten merkkimääriin ja aikarajoituksiin liittyviä ohjeistuksia. Oman osansa saavat myös laulutekstityksen typografiset seikat sekä tekstityksen laulettavuuteen liittyvät suositukset (ks. esim. Ivarsson 1992). Teoriaosuudessa käsitellään myös laulujen riimittelyä (ks. Salo 2006/2009) ja oopperan tekstittämisen lainalaisuuksia (ks. Virkkunen 2001 ja 2007).
Tutkimuksen aineiston analyysissa vertasin valitsemaani kahta eri käännösversiota sekä alkuperäisiin laulunsanoituksiin että toisiinsa. Analyysissa kiinnitin erityistä huomiota sanavalintoihin, puhekielisyyksiin, riimittelyyn, tekstin rytmillisyyteen, lyyrisiin ilmaisuihin, sanajärjestykseen ja mahdolliseen laulettavuuteen. Lopuksi tarkastelin käännöksiä laulujen tekstittämistä koskevien ohjeistusten ja käännöstoimistojen antamien yleisohjeiden valossa.
Aineiston analyysi osoitti, ettei laulujen kääntämiselle tai tekstittämiselle ole olemassa varsinaisia yleisesti hyväksyttyjä, säännönmukaisia tai tarkkarajaisia käännöskonventioita, mikä heijastui selkeästi niin käännöstoimistojen laulujen tekstittämistä varten antamiin ohjeisiin kuin myös itse kääntäjien käyttämiin ratkaisuihinkin. Jo kahden kääntäjän tekstitysten välillä löytyi huomattavia eroja muun muassa alkutekstien tulkinnan tasossa, riimirakenteen tavoittelussa ja laulettavuuden illuusion luomisessa.