Naiseuden, mieheyden ja trans*sukupuolisuuden diskursiivinen rakentuminen sukupuolenkorjausprosessia koskevassa asiantuntijapuheessa
Tainio, Luca (2014)
2014
Sukupuolentutkimus - Gender Studies
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112419
Tiivistelmä
Historiallisesti ymmärrys transsukupuolisuudesta on pääasiallisesti muodostunut lääketieteen diskurssissa; provokatiivisesti on jopa väitetty transsukupuolisuuden syntyneen lääketieteen kehityksen myötä. Edelleenkin diskurssi paitsi asettaa lääketieteen asiantuntijat portinvartijoiksi sukupuolenkorjausprosessin sisällä, se myös määrittää vahvasti prosessin ulkopuolista keskustelua sukupuolen moninaisuudesta.
Tutkielmassa pyritään analysoimaan ja purkamaan niitä näkemyksiä, joita naiseuteen ja mieheyteen liitetään sukupuolenkorjausprosessia koskevassa asiantuntijapuheessa. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään transsukupuolisuuden sanallistamisen tapoihin, sekä siihen miten ja minkälaisia paikkoja mahdollisesti jätetään ei-dikotomiselle sukupuolen kokemukselle.
Vallitsevien käsitysten lisäksi tutkielmassa kiinnitetään huomiota paradigmanmuutokseen ja liikkeeseen, jonka voi nähdä olevan tapahtumassa laajemminkin tavassa käsittää sukupuolen moninaisuutta, ja erityisesti lääketieteellisessä puhetavassa transsukupuolisuudesta. Niin transsukupuolisuus-diagnoosien kriteerit kuin sukupuolen juridista vahvistamista koskeva lakikin ovat muuttumassa, ja heijastavat esimerkiksi queer-tutkimukselle ominaisempaa tapaa nähdä sukupuoli tiukkoja identiteettikategorioita pakenevana.
Tutkielman aineisto koostuu viidestä suomalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa ilmestyneestä sukupuolenkorjausprosessia käsittelevästä artikkelista, sekä kolmesta seminaarialustuksesta koskien ei-dikotomista niin kutsuttua transgender-diagnoosia.
Teoreettisesti tutkielma sijoittuu queer-teoreettiseen ja transfeministiseen kehykseen, sekä osaksi kriittistä, transpoliittista tutkimusta. Lisäksi tutkijan oma paikantuminen trans*yhteisöjen jäseneksi sekä sukupuoli-identiteetiltään ei-dikotomiseksi asettaa tutkielman osaksi transtutkimuksen yhteisöllistä perinnettä.
Tutkielmassa pyritään analysoimaan ja purkamaan niitä näkemyksiä, joita naiseuteen ja mieheyteen liitetään sukupuolenkorjausprosessia koskevassa asiantuntijapuheessa. Tämän lisäksi huomiota kiinnitetään transsukupuolisuuden sanallistamisen tapoihin, sekä siihen miten ja minkälaisia paikkoja mahdollisesti jätetään ei-dikotomiselle sukupuolen kokemukselle.
Vallitsevien käsitysten lisäksi tutkielmassa kiinnitetään huomiota paradigmanmuutokseen ja liikkeeseen, jonka voi nähdä olevan tapahtumassa laajemminkin tavassa käsittää sukupuolen moninaisuutta, ja erityisesti lääketieteellisessä puhetavassa transsukupuolisuudesta. Niin transsukupuolisuus-diagnoosien kriteerit kuin sukupuolen juridista vahvistamista koskeva lakikin ovat muuttumassa, ja heijastavat esimerkiksi queer-tutkimukselle ominaisempaa tapaa nähdä sukupuoli tiukkoja identiteettikategorioita pakenevana.
Tutkielman aineisto koostuu viidestä suomalaisessa lääketieteellisessä julkaisussa ilmestyneestä sukupuolenkorjausprosessia käsittelevästä artikkelista, sekä kolmesta seminaarialustuksesta koskien ei-dikotomista niin kutsuttua transgender-diagnoosia.
Teoreettisesti tutkielma sijoittuu queer-teoreettiseen ja transfeministiseen kehykseen, sekä osaksi kriittistä, transpoliittista tutkimusta. Lisäksi tutkijan oma paikantuminen trans*yhteisöjen jäseneksi sekä sukupuoli-identiteetiltään ei-dikotomiseksi asettaa tutkielman osaksi transtutkimuksen yhteisöllistä perinnettä.