Kokonainen käsityö peruskoulun oppimateriaaleissa
Melkas, Helena; Tuominen, Annika (2014)
2014
Kasvatustiede, luokanopettajan koulutus - Class Teacher Education
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112410
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli syventyä kolmeen peruskoulussa käytössä olevaan, 2000-luvulla ilmestyneeseen käsityön oppimateriaaliin ja tutkia, miten kokonainen käsityö oppimateriaaleissa näkyy. Lisäksi tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää, miten oppimateriaalit rohkaisevat oppilaita ja opettajia kokonaiseen käsityöhön ja miten ne ottavat kantaa kokonaisen käsityön teemoihin. Tutkimuksen aineistona olivat Otavan Hyvä sauma -oppikirja, WSOYpron Kirja käsityöstä -oppikirja sekä Punomon Tee Itse! -sivuston verkko-oppimateriaali.
Kokonaisella käsityöllä tarkoitetaan prosessia, jossa sama tekijä on vastuussa koko käsityöprosessista aina tuotteen teknisestä ja visuaalisesta suunnittelusta tuotteen valmistuksen kautta itsearviointiin saakka. Kokonaiseen käsityöprosessiin kasvattaminen tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, joten aiheen tutkiminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt.
Tutkimuksessa on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Keskeisenä teorialähteenä tutkimuksessa on käytetty Tarja Krögerin (2003) väitöstutkimusta Käsityön verkko-oppimateriaalien moninaisuus Käspaikka -verkkosivustossa.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä kokonaisen käsityön sisältötyyppejä (taitolajipainotteinen, tuotesuunnittelupainotteinen ja taidepainotteinen toiminta). Määrällisesti eniten kaikissa oppimateriaaleissa painottui taitolajipainotteinen käsityötoiminta. Taidepainotteista toimintaa oli vain yhdessä tämän tutkimuksen oppimateriaaleista. Oppimateriaaleista yhdessä otettiin suorasanaisesti kantaa ja rohkaistiin kokonaiseen käsityöhön.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että oppimateriaaleilla on suuri vaikutus opetuksen sisältöön, joten on perusteltua selvittää oppimateriaalien kokonaiselle käsityölle antamia merkityksiä. Tässä tutkimuksessa näitä merkityksiä on tuotu näkyviksi ja tätä kautta opettajille annetaan työkaluja tietoisten ratkaisujen tekemiseksi käsityön pedagogisissa valinnoissa.
Kokonaisella käsityöllä tarkoitetaan prosessia, jossa sama tekijä on vastuussa koko käsityöprosessista aina tuotteen teknisestä ja visuaalisesta suunnittelusta tuotteen valmistuksen kautta itsearviointiin saakka. Kokonaiseen käsityöprosessiin kasvattaminen tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa, joten aiheen tutkiminen on erityisen ajankohtaista juuri nyt.
Tutkimuksessa on käytetty teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Keskeisenä teorialähteenä tutkimuksessa on käytetty Tarja Krögerin (2003) väitöstutkimusta Käsityön verkko-oppimateriaalien moninaisuus Käspaikka -verkkosivustossa.
Tutkimuksessa selvisi, että kaikissa tutkimuksen kohteena olleissa oppimateriaaleissa oli nähtävissä kokonaisen käsityön sisältötyyppejä (taitolajipainotteinen, tuotesuunnittelupainotteinen ja taidepainotteinen toiminta). Määrällisesti eniten kaikissa oppimateriaaleissa painottui taitolajipainotteinen käsityötoiminta. Taidepainotteista toimintaa oli vain yhdessä tämän tutkimuksen oppimateriaaleista. Oppimateriaaleista yhdessä otettiin suorasanaisesti kantaa ja rohkaistiin kokonaiseen käsityöhön.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että oppimateriaaleilla on suuri vaikutus opetuksen sisältöön, joten on perusteltua selvittää oppimateriaalien kokonaiselle käsityölle antamia merkityksiä. Tässä tutkimuksessa näitä merkityksiä on tuotu näkyviksi ja tätä kautta opettajille annetaan työkaluja tietoisten ratkaisujen tekemiseksi käsityön pedagogisissa valinnoissa.