Tulevaisuuden 4-8-vuotiaan lapsen oppimisympäristö Näpsä-käsityökoulussa. Käsityökasvatuksen visiointia lasten huoltajien ja Näpsä-käsityökoulun opettajien käsitysten perusteella.
Havulinna, Minna (2014)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Havulinna, Minna
2014
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriopinnot - Master's Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112409
Tiivistelmä
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen lähitulevaisuudessa antoi lähtökohdat Taito Pirkanmaa ry:n Näpsä-käsityökoulun, Näpsän, oppimisympäristöä koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksella kartoitettiin kehittämisideoita 4 8-vuotiaiden lasten oppimisympäristöön taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistettaessa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli visioida tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen käsityön taiteen perusopetuksen oppimisympäristöä Näpsä-käsityökoulussa Pirkanmaalla. Tutkimuksen perusteella pohdittiin myös tulevaisuuden visioita varhaisikäisen lapsen käsityökasvatukseen. Tutkimus pohjautui lasten huoltajien ja Näpsä-käsityökoulun opettajien kokemuksiin ja käsityksiin käsityön taiteen perusopetuksesta.
Tutkimuksellinen lähestymistapa noudatti fenonomenografisen tutkimuksen muotoja, jolloin tutkimuksella hahmotettiin vanhempien ja opettajien käsityksiä lapsen käsityökasvatusta koskevasta tulevaisuuden ilmiöstä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisena tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen oppimisympäristö käsityön taiteen perusopetuksessa näyttäytyy. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin huoltajille lähetettyä verkkokyselyä, johon tuli vastauksia 59 kappaletta, sekä viidelle Näpsä-opettajille tehtyä teemahaastattelua. Molempien aineistojen käsittelyissä menetelmänä oli sisällönanalyysi, johon saadut tutkimustulokset perustuvat.
Tutkimustulosten mukaan Näpsä-käsityökoulun yhteiskunnallisen näkyvyyden lisääminen koettiin kehitettäväksi osa-alueeksi käsityökoulun toiminnassa. Keskeisimmät aineistosta nousseet tulokset koskivat opetuksen lapsilähtöisyyttä, monipuolisuutta materiaalien, laitteiden ja tekniikoiden suhteen sekä lasten innostavuutta käsillä tekemiseen. Näpsä-opetukseen poikien innostuvuutta lisääväksi tekijäksi havaittiin tekniikkapainotteisuuden sekä kovien materiaalien, kuten puu- ja metallitöiden, lisäämistä opetustarjontaan. Lisäksi tutkimus osoitti, että tieto- ja viestintäteknologian käyttö käsityön ohessa kiinnosti niin huoltajia kuin opettajiakin. Etäopetus ja sen toteuttamismuodot vaativat kuitenkin vielä tarkempaa selvitystä ja pohdintaa toimiakseen joustavasti osana käsityön opetusta.
Johtopäätöksinä tutkimustuloksista voidaan tehdä ryhmäopiskelun innostavuus uuden oppimiseen ja vertaisten auttamiseen sosiaalisena tapahtumana. Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan havaita, että 4 8-vuotiaan lapsen Näpsän oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden laaja-alaiseen ja monipuoliseen käsityön oppimiseen, johon yhdistetään ajanmukaista tietoteknistä ja ekologista osaamista. Käsityökasvatuksen tehtävä on edelleen myös perinteiden ylläpito ja perinteisten työskentelytapojen opiskelu.
Tutkimus on suuntaa antava Pirkanmaan alueella, mutta siitä ei voida tehdä koko maata koskevia päätelmiä käsityön taiteen perusopetuksen toteutuksesta. Kuitenkin tutkimuksen perusteella voidaan saada visioita ja kehityskohteita tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen Näpsä-opetukseen ja käsityökasvatukseen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli visioida tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen käsityön taiteen perusopetuksen oppimisympäristöä Näpsä-käsityökoulussa Pirkanmaalla. Tutkimuksen perusteella pohdittiin myös tulevaisuuden visioita varhaisikäisen lapsen käsityökasvatukseen. Tutkimus pohjautui lasten huoltajien ja Näpsä-käsityökoulun opettajien kokemuksiin ja käsityksiin käsityön taiteen perusopetuksesta.
Tutkimuksellinen lähestymistapa noudatti fenonomenografisen tutkimuksen muotoja, jolloin tutkimuksella hahmotettiin vanhempien ja opettajien käsityksiä lapsen käsityökasvatusta koskevasta tulevaisuuden ilmiöstä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, millaisena tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen oppimisympäristö käsityön taiteen perusopetuksessa näyttäytyy. Tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin huoltajille lähetettyä verkkokyselyä, johon tuli vastauksia 59 kappaletta, sekä viidelle Näpsä-opettajille tehtyä teemahaastattelua. Molempien aineistojen käsittelyissä menetelmänä oli sisällönanalyysi, johon saadut tutkimustulokset perustuvat.
Tutkimustulosten mukaan Näpsä-käsityökoulun yhteiskunnallisen näkyvyyden lisääminen koettiin kehitettäväksi osa-alueeksi käsityökoulun toiminnassa. Keskeisimmät aineistosta nousseet tulokset koskivat opetuksen lapsilähtöisyyttä, monipuolisuutta materiaalien, laitteiden ja tekniikoiden suhteen sekä lasten innostavuutta käsillä tekemiseen. Näpsä-opetukseen poikien innostuvuutta lisääväksi tekijäksi havaittiin tekniikkapainotteisuuden sekä kovien materiaalien, kuten puu- ja metallitöiden, lisäämistä opetustarjontaan. Lisäksi tutkimus osoitti, että tieto- ja viestintäteknologian käyttö käsityön ohessa kiinnosti niin huoltajia kuin opettajiakin. Etäopetus ja sen toteuttamismuodot vaativat kuitenkin vielä tarkempaa selvitystä ja pohdintaa toimiakseen joustavasti osana käsityön opetusta.
Johtopäätöksinä tutkimustuloksista voidaan tehdä ryhmäopiskelun innostavuus uuden oppimiseen ja vertaisten auttamiseen sosiaalisena tapahtumana. Lisäksi tutkimuksen perusteella voidaan havaita, että 4 8-vuotiaan lapsen Näpsän oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden laaja-alaiseen ja monipuoliseen käsityön oppimiseen, johon yhdistetään ajanmukaista tietoteknistä ja ekologista osaamista. Käsityökasvatuksen tehtävä on edelleen myös perinteiden ylläpito ja perinteisten työskentelytapojen opiskelu.
Tutkimus on suuntaa antava Pirkanmaan alueella, mutta siitä ei voida tehdä koko maata koskevia päätelmiä käsityön taiteen perusopetuksen toteutuksesta. Kuitenkin tutkimuksen perusteella voidaan saada visioita ja kehityskohteita tulevaisuuden 4 8-vuotiaan lapsen Näpsä-opetukseen ja käsityökasvatukseen.