Kaupunkirutiinit ja väkivalta: tutkielma Porissa julkisella alueella tapahtuneesta väkivallasta
Hannula, Jussi (2014)
Hannula, Jussi
2014
Sosiologia, Pori - Sociology
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412112408
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on analysoida Porissa julkisella alueella tapahtunutta väkivaltaa hyödyntäen Lawrence E. Cohenin ja Marcus Felsonin kehittämän rutiinitoimintojen teorian tarjoamia näkökulmia. Analyysissä kiinnitetään huomiota siihen kuinka väkivallan osapuolet kohtaavat toisensa ajassa ja paikassa sekä miten näiden tekijöiden konvergenssia ja siten väkivallan tapahtumista voidaan tulkita ihmisten rutiinitoiminnan tuotteena.
Tutkielman aineistona käytettiin kaikkea poliisin tietoon tullutta julkisella alueella Porissa tapahtunutta väkivaltaa vuoden ajanjaksolla 1.10.2011 30.9.2012. Tapauksista kerättiin tiedot väkivallan osapuolista, väkivallan luonteesta ja sen tapahtumaympäristöstä ja ajasta. Väkivaltatapaukset sijoitettiin karttapohjalle, jolta voitiin tunnistaa kaupungilta kohonneen väkivallan alueita, eli nk. hot spotteja. Ajatuksena oli, että näiden hot spottien tapausten osapuolten ja tapahtumaympäristön ja -ajan analysoinnilla voidaan tulkita sitä miten porilainen väkivalta on sidoksissa kaupunkitilaan ja siinä elävän yhteisön rutiineihin.
Analyysien perusteella näyttäisi siltä, että porilainen julkisen alueen väkivalta tapahtuu pitkälti yhteisön alkoholin käyttöön liittyvän vapaa-ajan vieton mukana. Pääosa väkivallasta oli nuorten humalaisten miesten välistä ja se tapahtui suurelta osin alkoholia tarjoavien palveluiden yhteydessä tai läheisyydessä tyypillisinä vapaa-aikaan liittyvinä ajankohtina. Suurin osa väkivallasta tapahtui liikenteen ja palveluiden solmukohtana toimivalla keskusta-alueella, josta nousi esiin erityisesti Kauppatorin välitön läheisyys, jossa tapahtui 28 prosenttia koko aineiston väkivallasta. Humalaisten ihmisten kohtaaminen samassa kaupunkitilassa vaikuttaisi näin auttamatta johtavan myös lisääntyneeseen väkivaltaan. Keskusta-alueen lisäksi tunnistettiin myös muita kohonneen väkivallan alueita Kirjurinluodosta, Etelärannasta sekä Sampolasta. Siinä missä keskusta-alueen väkivalta oli ympärivuotista ja sellaista jota voitaisiin pitää ehkä tyypillisenä katuväkivaltana, muiden alueiden väkivallan taustalta tunnistettiin vaihtelua. Kirjurinluodon ja Etelärannan alueet olivat väkivaltaisia vain kesäkuukausina, ja Kirjurinluoto nousi esiin erityisesti nuorisoväkivallan suhteen mikä kertoo siitä, kuinka vuodenaikojen mukaan muuttuvat kaupunkirutiinit ja toisaalla nuorten ajanviettotavat heijastuvat suoraan myös väkivaltaan. Sampolassa taas nousi esiin väkivaltatapausten taustatekijöiden suhteen ongelmallinen alue, joka voitiin tulkita tavallisesta poikkeavaksi väkivallan houkuttimeksi. Tuloksista voidaan näin johtaa tyyppiesimerkkejä siitä, kuinka kaupunkitila voi tuottaa eri tavoin väkivaltaa.
Tutkielman aineistona käytettiin kaikkea poliisin tietoon tullutta julkisella alueella Porissa tapahtunutta väkivaltaa vuoden ajanjaksolla 1.10.2011 30.9.2012. Tapauksista kerättiin tiedot väkivallan osapuolista, väkivallan luonteesta ja sen tapahtumaympäristöstä ja ajasta. Väkivaltatapaukset sijoitettiin karttapohjalle, jolta voitiin tunnistaa kaupungilta kohonneen väkivallan alueita, eli nk. hot spotteja. Ajatuksena oli, että näiden hot spottien tapausten osapuolten ja tapahtumaympäristön ja -ajan analysoinnilla voidaan tulkita sitä miten porilainen väkivalta on sidoksissa kaupunkitilaan ja siinä elävän yhteisön rutiineihin.
Analyysien perusteella näyttäisi siltä, että porilainen julkisen alueen väkivalta tapahtuu pitkälti yhteisön alkoholin käyttöön liittyvän vapaa-ajan vieton mukana. Pääosa väkivallasta oli nuorten humalaisten miesten välistä ja se tapahtui suurelta osin alkoholia tarjoavien palveluiden yhteydessä tai läheisyydessä tyypillisinä vapaa-aikaan liittyvinä ajankohtina. Suurin osa väkivallasta tapahtui liikenteen ja palveluiden solmukohtana toimivalla keskusta-alueella, josta nousi esiin erityisesti Kauppatorin välitön läheisyys, jossa tapahtui 28 prosenttia koko aineiston väkivallasta. Humalaisten ihmisten kohtaaminen samassa kaupunkitilassa vaikuttaisi näin auttamatta johtavan myös lisääntyneeseen väkivaltaan. Keskusta-alueen lisäksi tunnistettiin myös muita kohonneen väkivallan alueita Kirjurinluodosta, Etelärannasta sekä Sampolasta. Siinä missä keskusta-alueen väkivalta oli ympärivuotista ja sellaista jota voitaisiin pitää ehkä tyypillisenä katuväkivaltana, muiden alueiden väkivallan taustalta tunnistettiin vaihtelua. Kirjurinluodon ja Etelärannan alueet olivat väkivaltaisia vain kesäkuukausina, ja Kirjurinluoto nousi esiin erityisesti nuorisoväkivallan suhteen mikä kertoo siitä, kuinka vuodenaikojen mukaan muuttuvat kaupunkirutiinit ja toisaalla nuorten ajanviettotavat heijastuvat suoraan myös väkivaltaan. Sampolassa taas nousi esiin väkivaltatapausten taustatekijöiden suhteen ongelmallinen alue, joka voitiin tulkita tavallisesta poikkeavaksi väkivallan houkuttimeksi. Tuloksista voidaan näin johtaa tyyppiesimerkkejä siitä, kuinka kaupunkitila voi tuottaa eri tavoin väkivaltaa.