The princes of phisicke: references to authorities in medieval and early modern English medical writing
Ollikainen, Karoliina (2014)
Ollikainen, Karoliina
2014
Englantilainen filologia - English Philology
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032379
Tiivistelmä
Länsi-Eurooppalainen lääketiede ja lääketieteelliset tekstit muuttuivat dramaattisesti, kun uuden ajan empirismi korvasi asteittain keskiaikaisen lääketieteen traditiot. Siinä missä keskiaikainen lääketieteellinen tutkimus perustui varsinkin kreikkalaisten ja arabialaisten auktoriteettien kirjoituksiin, uuden ajan empiristinen lähestymistapa korosti aistihavaintojen ja matemaattisten metodien tärkeyttä. Tutkielmani aiheena ovat viittaukset auktoriteetteihin keskiaikaisissa ja uuden ajan lääketieteellisissä teksteissä. Tutkimalla, miten viittaukset muuttuivat vuosien 1375-1600 välillä, pyrin selvittämään ideologisten muutosten vaikutuksia englanninkielisten lääketieteellisten tekstien tyyliin.
Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat historiallinen pragmatiikka ja diskurssianalyysi. Historiallisessa pragmatiikassa kirjalliset lähteen nähdään puhutun kielen kaltaisina kommunikatiivisina tilanteina, joihin vaikuttavat muun muassa niiden ajallinen konteksti, kirjoittajien tavoitteet sekä niiden lukijakunta. Historiallinen diskurssianalyysi liittyy läheisesti historialliseen pragmatiikkaan, ja sen tavoitteena on tutkia, miten eri kielelliset yhteisöt käyttävät ja muodostavat diskursseja sekä millaisia kommunikatiivisia funktioita kielellä on eri diskursseissa.
Analysoin viittauksia auktoriteetteihin käyttämällä korpuslingvistiikan tilastollisia metodeja yhdistettynä yksityiskohtaiseen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimus perustuu materiaaliin kahdesta korpuksesta: Medieval Medical Texts (1375-1500) ja Early Modern Medical Texts. Yhdessä nämä korpukset sisältävät lääketieteellisiä tekstejä kolmelta vuosisadalta, minkä vuoksi niiden avulla on mahdollista tutkia, miten lääketieteellinen kirjoittaminen muuttui 1300-luvun ja 1600-luvun välillä.
Tutkimukseni tulosten mukaan keskiaikaisten tekstien viittaukset ovat sävyltään lähes kokonaan myönteisiä, kun taas uudella ajalla tekstien välillä on enemmän variaatioita. Kriittiset viittaukset lisääntyivät hieman 1600-luvulla, mutta kaiken kaikkiaan viittaukset auktoriteetteihin vähenivät merkittävästi vuoden 1599 jälkeen. Viittaukset oppineissa teksteissä ja teoreettisissa keskusteluissa sisältävät tarkempia lähdetietoja kuin yleiset keskustelut ja laajemmalle yleisölle suunnatut tekstit. Lähdetietojen antaminen kuitenkin väheni merkittävästi 1600-luvun aikana.
Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat historiallinen pragmatiikka ja diskurssianalyysi. Historiallisessa pragmatiikassa kirjalliset lähteen nähdään puhutun kielen kaltaisina kommunikatiivisina tilanteina, joihin vaikuttavat muun muassa niiden ajallinen konteksti, kirjoittajien tavoitteet sekä niiden lukijakunta. Historiallinen diskurssianalyysi liittyy läheisesti historialliseen pragmatiikkaan, ja sen tavoitteena on tutkia, miten eri kielelliset yhteisöt käyttävät ja muodostavat diskursseja sekä millaisia kommunikatiivisia funktioita kielellä on eri diskursseissa.
Analysoin viittauksia auktoriteetteihin käyttämällä korpuslingvistiikan tilastollisia metodeja yhdistettynä yksityiskohtaiseen kvalitatiiviseen tutkimukseen. Tutkimus perustuu materiaaliin kahdesta korpuksesta: Medieval Medical Texts (1375-1500) ja Early Modern Medical Texts. Yhdessä nämä korpukset sisältävät lääketieteellisiä tekstejä kolmelta vuosisadalta, minkä vuoksi niiden avulla on mahdollista tutkia, miten lääketieteellinen kirjoittaminen muuttui 1300-luvun ja 1600-luvun välillä.
Tutkimukseni tulosten mukaan keskiaikaisten tekstien viittaukset ovat sävyltään lähes kokonaan myönteisiä, kun taas uudella ajalla tekstien välillä on enemmän variaatioita. Kriittiset viittaukset lisääntyivät hieman 1600-luvulla, mutta kaiken kaikkiaan viittaukset auktoriteetteihin vähenivät merkittävästi vuoden 1599 jälkeen. Viittaukset oppineissa teksteissä ja teoreettisissa keskusteluissa sisältävät tarkempia lähdetietoja kuin yleiset keskustelut ja laajemmalle yleisölle suunnatut tekstit. Lähdetietojen antaminen kuitenkin väheni merkittävästi 1600-luvun aikana.