Maahanmuuttajanaisten tiedontarpeet ja tiedonhankinta
Eeli, Katja (2014)
Eeli, Katja
2014
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032378
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201412032378
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena on tutkia maahanmuuttajanaisten tiedontarpeita, tiedonhan-kintaa ja tiedonhankinnan esteitä arkipäivän kontekstissa. Tiedonhankintakäyttäytymistä kartoitettiin ennen varsinaista muuttoa, muuton alkuvaiheessa ja nykyhetkessä. Aihe valittiin sen ajankohtaisuuden takia. Maahanmuutto koskettaa Suomea tulevaisuudessa yhä enemmän ja meidän on tärkeää tietää maahanmuuttajien tavoista toimia uudessa informaatioympäristössä arkipäivän tasolla. Tieto helpottaa sekä maahanmuuttajia että yhteiskuntaa sopeutumaan tilanteeseen. Maahanmuuttajiin kohdistuvaa tutkimusta on tehty kiitettävästi, mutta informaatiotieteiden kentässä tutkimus on jäänyt vähäiseksi erityisesti maahanmuuttajanaisten osalta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa maahanmuuttaja-naista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maalis-huhtikuussa 2013. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston teemoittelu perustuu pääosin tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksen teoriapohjaan.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajanaisilla on tiedontarpeita maa-hanmuuton eri vaiheissa. Tiedontarpeet vaihtelivat maahanmuuton syyn ja taustojen mukaan, mutta ne ovat myös yksilöllisiä. Maahanmuuton alkuvaiheessa tiedontarpeet keskittyvät enemmän praktisen tiedon tarpeisiin ja myöhemmissä vaiheissa orientoiviin. Tiedontarpeet ovat osin päällekkäisiä eli sekä orientoivia että praktisia. Tärkeimmät tiedonlähteet olivat henkilölähteet erityisesti oma puoliso ja maahanmuuttotyöntekijät. Tiedonlähteenä käytettiin myös Internetiä. Tietoa haettiin aktiivisesti itse, mutta sitä saatiin myös sattumalta sekä delegoimalla tiedonhankintaa muille erityisesti omalle puolisolle ja lapsille.
Tiedonhankinnassa ilmeni myös esteitä. Erityisesti puutteellinen kielitaito ja uuden ko-timaan informaatioympäristön heikko tuntemus koettiin tiedonhankintaa hankaloittaviksi tekijöiksi. Lisäksi tiedonhankintaa vaikeutti henkilökohtaisten verkostojen puuttuminen ja kulttuuriset ristiriidat.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa maahanmuuttaja-naista. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina maalis-huhtikuussa 2013. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston teemoittelu perustuu pääosin tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksen teoriapohjaan.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajanaisilla on tiedontarpeita maa-hanmuuton eri vaiheissa. Tiedontarpeet vaihtelivat maahanmuuton syyn ja taustojen mukaan, mutta ne ovat myös yksilöllisiä. Maahanmuuton alkuvaiheessa tiedontarpeet keskittyvät enemmän praktisen tiedon tarpeisiin ja myöhemmissä vaiheissa orientoiviin. Tiedontarpeet ovat osin päällekkäisiä eli sekä orientoivia että praktisia. Tärkeimmät tiedonlähteet olivat henkilölähteet erityisesti oma puoliso ja maahanmuuttotyöntekijät. Tiedonlähteenä käytettiin myös Internetiä. Tietoa haettiin aktiivisesti itse, mutta sitä saatiin myös sattumalta sekä delegoimalla tiedonhankintaa muille erityisesti omalle puolisolle ja lapsille.
Tiedonhankinnassa ilmeni myös esteitä. Erityisesti puutteellinen kielitaito ja uuden ko-timaan informaatioympäristön heikko tuntemus koettiin tiedonhankintaa hankaloittaviksi tekijöiksi. Lisäksi tiedonhankintaa vaikeutti henkilökohtaisten verkostojen puuttuminen ja kulttuuriset ristiriidat.