Euroopan unionin kehityspoliittisen diskurssin kehittyminen kansainvälisen talouskriisin alkamisen jälkeen
Kotala, Katja (2014)
Kotala, Katja
2014
Kansainvälinen politiikka - International Relations
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282360
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Euroopan unionin kehityspoliittisen diskurssin kehittyminen kansainvälisen talouskriisin alkamisen jälkeen. Tutkimus kohdistuu Euroopan komission tiedonantoihin ja julkilausumiin unionin kehityspolitiikasta sekä Afrikka-EU-kumppanuudessa laadittuihin toimintasuunnitelmiin aikavälillä 2007-2014. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaiset ajatusmallit ja intressit vaikuttavat Euroopan unionin kehityspoliittiseen diskurssiin ja kuinka ne ovat muuttuneet talouskriisin myötä. Teoreettisena lähtökohtana toimivat globalisaatiodebatin kautta määrittyvät käsitykset globalisaation vaikutuksesta kehitykseen, neoliberalisaation käsite sekä neogramscilaista kriittistä poliittista taloustiedettä edustavan Stephen Gillin määrittelemä uuden perustuslaillisuuden käsite. Tutkimusmetodina käytetään kriittistä diskurssianalyysiä, jonka avulla tutkitaan Euroopan unionin kehitysdiskurssin taustalla vaikuttavia ajatusmalleja sekä tarkastellaan niitä kriittisessä valossa.
Tutkimuksessa selviää, että Euroopan unionin kehityspoliittisen diskurssin taustalla vaikuttaa neoliberaali ajattelu avoimien markkinoiden positiivisista vaikutuksista kehitykseen, jota pyritään levittämään kehityspolitiikassa yhtenäistämällä kansainvälistä taloudellista ja yhteiskunnallista säätelyä. Talouskriisi ja markkinoiden avaaminen ovat heikentäneet Euroopan unionin kansainvälistä kilpailukykyä, mistä johtuen unionin tavoitteena on lisätä toimintakykyään kansainvälisen kehitysagendan laatimisessa. Tähän unioni pyrkii sekä ajamalla omia arvojaan kehitysdiskurssin avulla että muuttamalla omaa sisäpoliittista sääntelyään. Talouskriisin aiheuttama epävakaus ja epätasa-arvoisuuden kasvu ovat kuitenkin vaikuttaneet diskurssiin lisäämällä puhetta markkinoiden hallinnasta ja valtion roolista oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen nähdään ongelmana, johon etsitään yhteisiä ratkaisuja globaalin kumppanuuden avulla sekä jakamalla globaalia vastuuta kestävästä kehityksestä. Näin ollen Euroopan unionin kehityspoliittinen diskurssi pohjaa neoliberaaliin ajatteluun, mutta siinä on havaittavissa muutosta kestävämmän ja osallistavamman kasvun edistämiseksi.
Tutkimuksessa selviää, että Euroopan unionin kehityspoliittisen diskurssin taustalla vaikuttaa neoliberaali ajattelu avoimien markkinoiden positiivisista vaikutuksista kehitykseen, jota pyritään levittämään kehityspolitiikassa yhtenäistämällä kansainvälistä taloudellista ja yhteiskunnallista säätelyä. Talouskriisi ja markkinoiden avaaminen ovat heikentäneet Euroopan unionin kansainvälistä kilpailukykyä, mistä johtuen unionin tavoitteena on lisätä toimintakykyään kansainvälisen kehitysagendan laatimisessa. Tähän unioni pyrkii sekä ajamalla omia arvojaan kehitysdiskurssin avulla että muuttamalla omaa sisäpoliittista sääntelyään. Talouskriisin aiheuttama epävakaus ja epätasa-arvoisuuden kasvu ovat kuitenkin vaikuttaneet diskurssiin lisäämällä puhetta markkinoiden hallinnasta ja valtion roolista oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen eteneminen nähdään ongelmana, johon etsitään yhteisiä ratkaisuja globaalin kumppanuuden avulla sekä jakamalla globaalia vastuuta kestävästä kehityksestä. Näin ollen Euroopan unionin kehityspoliittinen diskurssi pohjaa neoliberaaliin ajatteluun, mutta siinä on havaittavissa muutosta kestävämmän ja osallistavamman kasvun edistämiseksi.