Uskotko sukupuoleen? Gendlerin ausomus sukupuolen performatiivisuuden mentaalisena mekanismina

Abstract

Tamar Szabó Gendler esittelee käsitteen ausomus (engl. alief) artikkeleissaan "Alief and Belief" ja "Alief in Action (and Reaction)" vuodelta 2008. Gendler tiivistää ausomuksen viittaavan mielentiloihin, jotka ovat karkeasti määriteltyinä "synnynnäisiä tai tavaksi tulleita taipumuksia vastata (mahdollisesti oikein tulkittuihin) esillä oleviin ärsykkeisiin tavoilla, jotka ovat automaattisia ja assosiatiivisia" (2012b, 763). Ausomukset sisältävät usein kolme komponenttia: asiasisällön, tunnesisällön ja toimintataipumuksen. Suuri osa ihmisten ausomuksista on omaksuttuja tai opittuja reagointitapoja. Ausomuksen käsite rinnastuu uskomuksen, halun ja kuvitelman kaltaisiin mielentiloja kuvaaviin käsitteisiin selitettäessä yksilön toimintaa, ja sen avulla pystyy tuomaan uutta näkökulmaa arkipsykologiseen keskusteluun, jossa ihmisen toimintaa selitetään perinteisesti uskomus-halu-parilla.

Sukupuoli on yksilön ominaisuus, jonka mielletään liittyvän suvullisesti lisääntyvien eliöiden lisääntymiseen, ja sen ominaisuudet vaihtelevat eläinlajista toiseen. Ihmislajin kulttuurisuus aiheuttaa kuitenkin sen, että ihmisellä sukupuoli liittyy pääasiassa muuhun kuin lisääntymiseen, ja sen merkitys on ihmisyksilön ja -yhteisön arjessa suuri. Mitä sukupuoli ihmisellä varsinaisesti on, on tutkittu monelta kannalta, ja Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuusteorian mukaan sukupuoli on asia, joka tehdään toistamalla yhteisössä sukupuolitettuja performatiiveja, jotka ovat diskursiivisia ja opittuja.

Tutkielmassani yhdistän Gendlerin näkemyksen ausomuksesta Butlerin teoriaan sukupuolen performatiivisuudesta. Esitän ausomuksen olevan mentaalinen mekanismi, jolla yksilö pääasiassa performoi sukupuolta, mieltää asiat sukupuolitetuiksi ja asettaa muille sukupuolen heidän performointinsa perusteella. Yksilön havaitessa toisen ihmisen toisesta aktivoituvat ausomukset sisältävät hänelle asetetun sukupuolen ja usein, performoiko toinen sitä vallalla olevien diskurssien mukaan. Nähdessään asian, kuten yksilön tai esineen, ihminen usein liittää sen kategoriaan mies tai nainen, vaikkei tiedä miten sen tekee tai minkä perusteella. Ihmiselle ausottu sukupuoli vaikuttaa siihen, kuinka toista kohtaan käyttäytyy, mitkä toisen teot mieltää oikeanlaisiksi, ja mitä oletuksia hänestä tekee. Yksilön itselleen asettama sukupuoli vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia toimintavaihtoehtoja ihminen ausoo itsellään olevan, jotka on usein opittu vallalla olevista diskursseista.