Maailmankaikkeus inhimillisenä liikkujana: käsitemetaforan kääntämisen tarkastelua
Kujala, Kia (2014)
2014
Käännöstiede (englanti) - Translation Studies (English)
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411282356
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani käsitemetaforan kääntämistä TAPAHTUMARAKENNE-metaforaksi kutsutun laajan käsitemetaforajärjestelmän toiminnan näkökulmasta. Käytän teoriapohjanani perinteistä käsitemetaforateoriaa. Tutkin, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä aineistoesimerkkieni suomennosten käsitemetaforisessa rakenteessa on suhteessa alkutekstiin. Käsitemetaforateorian mukaan metaforisuus ei ole ainoastaan kielen pintatason ilmiö, vaan vaikuttaa syvällä ajattelumme rakenteissa ohjaten tapaamme hahmottaa todellisuutta. Tämän teorian mukaan kykymme ymmärtää abstrakteja käsitteitä pohjautuu olennaisilta osin fyysisiin kokemuksiimme maailmassa toimimisesta.
Aineistonani on nuorille suunnattu maailmankaikkeuden toimintaa käsittelevä tietokirja Big Bang - The story of the Universe (1997) ja sen suomennos Big Bang - Suuri Alkuräjähdys (1998). Aineistosta rajaamieni esimerkkien analyysissa tarkastelen, millaisten käsitemetaforien avulla alkukielisessä aineistossa esiintyvä maailmankaikkeuden käsite kuvataan personoituna tekijänä, jonka toiminta on liikettä sijainnista toiseen. Analysoitavan aineiston rajauksessa olen käyttänyt TAPAHTUMARAKENNE-metaforaa löytääkseni liikettä avaruudessa edustavat ilmaisut, jotka olen edelleen rajannut kohtiin, joissa tapahtuu personointia.
Selvittelen yhtäläisyyksiä ja eroja, joita ilmenee alku- ja kohdekielten välillä käsitemetaforien yleisellä ja yksittäistasolla. Oletukseni on, että yleisen tason käsitemetaforat säilyvät käännöksissä todennäköisemmin kuin yksittäistason käsitemetaforat, joiden kohdalla kulttuurista ja yksilöllistä variaatiota esiintyy todennäköisemmin.
Tutkielman tulosten perusteella alku- ja kohdetekstien käsiterakenteet eroavat toisistaan etenkin yksittäistason käsitemetaforien rakenteissa, mikä tukee tutkimuksen hypoteesia. Odotuksenvastaista tutkimustuloksissani oli, että suomennokset erosivat alkutekstistä yllättävän paljon myös niiden edustamien yleisen tason käsitemetaforien rakenteissa. Maailmankaikkeuden käsite esitettiin suomennoksissa vakiintuneempien yksittäistason käsitemetaforisten ilmaisujen ja konventionaalistuneempaa personointia edustavien ilmaisujen kautta. Tutkielmani tilarajoitusten puitteissa ei ollut mahdollista tarkentaa analyysiani siihen, johtavatko metaforisten ilmaisujen käsiterakenteissa ilmenevät kieli- ja kulttuurikohtaiset erot abstraktien käsitteiden hahmottamiseen eri tavoin eri kielissä. Tutkielmani perusteella tämä kysymys näyttäytyy kuitenkin otollisena jatkotutkimusaiheena.
Aineistonani on nuorille suunnattu maailmankaikkeuden toimintaa käsittelevä tietokirja Big Bang - The story of the Universe (1997) ja sen suomennos Big Bang - Suuri Alkuräjähdys (1998). Aineistosta rajaamieni esimerkkien analyysissa tarkastelen, millaisten käsitemetaforien avulla alkukielisessä aineistossa esiintyvä maailmankaikkeuden käsite kuvataan personoituna tekijänä, jonka toiminta on liikettä sijainnista toiseen. Analysoitavan aineiston rajauksessa olen käyttänyt TAPAHTUMARAKENNE-metaforaa löytääkseni liikettä avaruudessa edustavat ilmaisut, jotka olen edelleen rajannut kohtiin, joissa tapahtuu personointia.
Selvittelen yhtäläisyyksiä ja eroja, joita ilmenee alku- ja kohdekielten välillä käsitemetaforien yleisellä ja yksittäistasolla. Oletukseni on, että yleisen tason käsitemetaforat säilyvät käännöksissä todennäköisemmin kuin yksittäistason käsitemetaforat, joiden kohdalla kulttuurista ja yksilöllistä variaatiota esiintyy todennäköisemmin.
Tutkielman tulosten perusteella alku- ja kohdetekstien käsiterakenteet eroavat toisistaan etenkin yksittäistason käsitemetaforien rakenteissa, mikä tukee tutkimuksen hypoteesia. Odotuksenvastaista tutkimustuloksissani oli, että suomennokset erosivat alkutekstistä yllättävän paljon myös niiden edustamien yleisen tason käsitemetaforien rakenteissa. Maailmankaikkeuden käsite esitettiin suomennoksissa vakiintuneempien yksittäistason käsitemetaforisten ilmaisujen ja konventionaalistuneempaa personointia edustavien ilmaisujen kautta. Tutkielmani tilarajoitusten puitteissa ei ollut mahdollista tarkentaa analyysiani siihen, johtavatko metaforisten ilmaisujen käsiterakenteissa ilmenevät kieli- ja kulttuurikohtaiset erot abstraktien käsitteiden hahmottamiseen eri tavoin eri kielissä. Tutkielmani perusteella tämä kysymys näyttäytyy kuitenkin otollisena jatkotutkimusaiheena.