Normaalia nuoren elämää. Lapsen etu pitkäaikaisen sijaishuollon tavoitteina ja ratkaisuina.

Abstract

Tässä tutkimuksessa olen kuvannut lapsen edun ja lapsen parhaan muodostumista pitkäaikaisen sijaishuollon alussa. Tutkin aihettani lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijän roolin näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto koostuu eteläsuomalaisen suuren kaupungin lasten sijaishuollon yksikön asiakasohjausryhmälle osoitetuista lapsen pitkäaikaista sijaishuoltoa koskevista asiakasohjauslähetteestä vuoden 2009 aikana sekä kyseisten lasten asiakastietojärjestelmän asiakirjoja. Tutkimukseni lapsen etu pitkäaikaisen sijaishuollon alussa rakentuu sijaishuollolle esitetyistä tavoitteista ja sijaishuollon ratkaisuista. Sosiaalityöntekijä kategorisoi lapsen tarpeita ja ammatillisesti arvioiden hakee lapsen edun mukaista ja lapselle parasta sijaishuoltopaikkaa. Analysoin aineistoa tilastollisesti sekä aineistolähtöisesti sisällönanalyysillä. Olen poiminut aineistosta sosiaalityöntekijöiden pyynnöt pitkäaikaisen sijaishuollon paikasta lapselle, sijaishuollon toteutumat ja sijaishuollolle asetetut tavoitteet. Keskeytyneiden sijoitusten kohdalla olen lisäksi poiminut asiakastietojärjestelmästä tarkempia tietoja.

Aineistossani sijaishuollon asiakasohjauslähetteitä lapsen pitkäaikaiseen sijaishuoltoon oli 118. Sijaishuolto toteutui 99 lapsen kohdalla, joista 24 kohdalla oli kyse sijaishuollon keskeytymisestä ja uuden sijaishuoltopaikan hakemisesta. Koko aineistossa ¾ lasten sijoituksista ohjautui laitoshoidon yksikköihin. Sijaishuollon tavoitteet ovat eräänlaisia normatiivisia lausumia, jotka toteutuessaan vaikuttavat myönteisesti lapsen tai nuoren tilanteeseen. Lapsen tai nuoren pitkäaikaiselle sijaishuollolle aineistossa määriteltyjä tavoitekategorioita olivat lapsen rajoittaminen ja pysäyttäminen, lapsen aikuisjohtoinen kasvatus, lapsen turvallisuus, rauhoittuminen ja tukeminen sekä lapselle pysyvän kodin ja pysyvien ihmissuhteiden saaminen sijaishuollon aikana.

Pienimpien 0-6 -vuotiaiden lasten eduksi pitkäaikaisen sijaishuollon alussa määrittyy aineistossani pysyvä koti ja pysyvät ihmissuhteet. Alakouluikäisten eli 7-12 -vuotiaiden lasten eduksi pitkäaikaisen sijaishuollon alussa määrittyivät pysyvä koti ja pysyvät ihmissuhteet sekä tuki ja turvallisuus. Nuoren eduksi pitkäaikaisen sijaishuollon alussa määrittyi rajoittaminen ja pysäyttäminen, tuki erityisesti koulunkäyntiin, turvallisuus ja rauhoittuminen. Ikäryhmittäin tarkasteltuna sijaishuollon tavoitteet keskittyivät aineistossa voimakkaasti murrosikäisiin nuoriin. Aineistosta voi tulkita sekä tiukentunutta suhtautumista nuoriin, mutta myös nuoren perusoikeuksia korostavaa suhtautumista. Sijaishuollon keskeytyessä uuden sijaishuollon tavoitteet olivat samantapaisia kuin koko aineistossa. Keskeytyneissä sijoituksia asiakasta koskevissa kirjauksissa nousi esille kritiikkiä sijaishuoltoa kohtaan, kun lapsi ei ollut esimerkiksi saanut tarvitsemaansa rauhallista aikaa sijaishuollon aikana. Uuden sijaishuoltopaikan valintaan ei liittynyt mitään määräävää tekijää. Neljässä tapauksessa lapsi kotiutui, kun sijaishuolto keskeytyi.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää hyödyksi, kun kehitetään lasten sijaishuoltoa.