Norppavesillä. Saimaannorpan suojelu vuosina 2010 - 2013 Etelä-Saimaassa ja Itä-Savossa käydyssä sanomalehtikeskustelussa
Puranen, Saara (2014)
Puranen, Saara
2014
Ympäristöpolitiikka ja aluetiede - Environmental and Regional Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411142317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411142317
Tiivistelmä
Saimaannorpan suojelu on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen luonnonsuojelun kentällä, ja lajia on suojeltu aktiivisesti jo 30 vuoden ajan. Samalla saimaannorpan status on muuttunut haittaeläimestä suomalaisen luonnonsuojelun symboliksi. Saimaannorpan suojelu ei kuitenkaan toteudu kaikkien toimijoiden hyväksymänä, vaan se sisältää kamppailuja siitä, kuinka suojelua tulisi toteuttaa.
Tutkielma keskittyy saimaannorpan suojeluun ja siitä käytävään julkiseen keskusteluun. Tutkielman tavoitteena on tarkastella saimaannorpan suojelun reunaehtojen esiintymistä paikalli-sesti käydyssä keskustelussa. Suojelun toteuttamisen reunaehdot määritellään kestävän kehityksen kuuden ulottuvuuden perusteella, jotka ovat sosiaalinen, ekologinen, kulttuurinen, taloudellinen, institutionaalinen ja eettinen. Tutkimuksen aineisto koostuu saimaannorpan suojelua koskevista sanomalehtiteksteistä, jotka on kerätty kahdesta Saimaan alueella päivittäin ilmestyvästä sanomalehdestä, Etelä-Saimaasta ja Itä-Savosta. Aineisto sisältää yhteensä 506 tekstiä, joista 339 on Itä-Savosta ja 167 Etelä-Saimaasta.
Aineiston analyysi toteutetaan diskurssianalyysin keinoin. Aineistosta tunnistetut diskurssit ovat hallinnan diskurssi, talousdiskurssi ja uhanalaisuusdiskurssi, jotka kaikki sisältävät useita aladiskursseja. Tunnistetut diskurssit ovat osittain päällekkäisiä. Diskurssien kautta tehdään rajanvetoja toimijoiden välille. Lisäksi niillä sekä pidetään yllä että puretaan vallitsevia vastakkainasetteluja. Sekä tunnistetuissa diskursseissa että käydyssä keskustelussa korostuvat sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus, joiden kautta haetaan oikeudenmukaisuutta ja korostetaan saimaannorpan suojelun paikallista kontekstia.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimuksien tuloksia, joiden mukaan saimaannorpan suojelua tulisi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Suojelun onnistuminen edellyttää toimijoiden välistä yhteistyötä. Aineistossa esiintyvän keskustelun perusteella voidaan sanoa, että toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntymässä. Tämä näkyy keskus-telussa esimerkiksi yrityksinä purkaa vallitsevia vastakkainasetteluja. Aineiston perusteella voidaan tehdä tulkinta, jonka mukaan saimaannorpan suojelu olisi etenemässä vähitellen kohti kattavaa suojelua. Tätä kehityssuuntaa olisi tarpeellista jatkossa pitää yllä, jotta lajin suojelulle asetetut tavoitteet toteutuisivat.
Tutkielma keskittyy saimaannorpan suojeluun ja siitä käytävään julkiseen keskusteluun. Tutkielman tavoitteena on tarkastella saimaannorpan suojelun reunaehtojen esiintymistä paikalli-sesti käydyssä keskustelussa. Suojelun toteuttamisen reunaehdot määritellään kestävän kehityksen kuuden ulottuvuuden perusteella, jotka ovat sosiaalinen, ekologinen, kulttuurinen, taloudellinen, institutionaalinen ja eettinen. Tutkimuksen aineisto koostuu saimaannorpan suojelua koskevista sanomalehtiteksteistä, jotka on kerätty kahdesta Saimaan alueella päivittäin ilmestyvästä sanomalehdestä, Etelä-Saimaasta ja Itä-Savosta. Aineisto sisältää yhteensä 506 tekstiä, joista 339 on Itä-Savosta ja 167 Etelä-Saimaasta.
Aineiston analyysi toteutetaan diskurssianalyysin keinoin. Aineistosta tunnistetut diskurssit ovat hallinnan diskurssi, talousdiskurssi ja uhanalaisuusdiskurssi, jotka kaikki sisältävät useita aladiskursseja. Tunnistetut diskurssit ovat osittain päällekkäisiä. Diskurssien kautta tehdään rajanvetoja toimijoiden välille. Lisäksi niillä sekä pidetään yllä että puretaan vallitsevia vastakkainasetteluja. Sekä tunnistetuissa diskursseissa että käydyssä keskustelussa korostuvat sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus, joiden kautta haetaan oikeudenmukaisuutta ja korostetaan saimaannorpan suojelun paikallista kontekstia.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempien tutkimuksien tuloksia, joiden mukaan saimaannorpan suojelua tulisi toteuttaa tiiviissä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Suojelun onnistuminen edellyttää toimijoiden välistä yhteistyötä. Aineistossa esiintyvän keskustelun perusteella voidaan sanoa, että toimijoiden välinen yhteistyö on lisääntymässä. Tämä näkyy keskus-telussa esimerkiksi yrityksinä purkaa vallitsevia vastakkainasetteluja. Aineiston perusteella voidaan tehdä tulkinta, jonka mukaan saimaannorpan suojelu olisi etenemässä vähitellen kohti kattavaa suojelua. Tätä kehityssuuntaa olisi tarpeellista jatkossa pitää yllä, jotta lajin suojelulle asetetut tavoitteet toteutuisivat.