Kulttuuriset lähtökohtatekijät liikuntajärjestöjen fuusiossa - Case Valo ry
Koivujoki, Mia (2014)
Koivujoki, Mia
2014
Hallintotieteiden maisteriopinnot - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411132312
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411132312
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään miten kulttuuriset lähtökohtatekijät ovat ilmenneet SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Kuntoliikuntaliitto ry:n fuusioprosessissa, joka on johtanut uuden valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaation Valo ry:n perustamiseen. Tutustumalla aikaisempaan kulttuurisesta näkökulmasta tehtyyn fuusiotutkimukseen, keskeisiksi kulttuurisiksi lähtökohtatekijöiksi nostettiin yhdistyneiden organisaatioiden organisaatiokulttuurit. Aineiston keruuvaiheessa toiseksi keskeiseksi kulttuuriseksi lähtökohtatekijäksi nousi liikuntajärjestökentän toimialakulttuuri. Tutkimuksessa näitä lähtökohtatekijöitä on tarkasteltu organisaatioissa työskennelleiden kokemuksia analysoiden, jolloin tutkijan subjektiivinen näkemys on vaikuttanut lopulliseen aineiston analyysiin.
Tutkimuksessa fuusioprosessin nähdään johtuvan toimintaympäristön muutoksesta, mikä on kontingenssiteorian mukaan luonnollista. Fuusion tavoitteena on ollut toimintaympäristön muutokseen vastaaminen, synergiaetujen saavuttaminen ja päällekkäisten toimintojen poistaminen. Fuusiota tarkastellaan tutkimuksessa samankeskisenä fuusiona, jolloin yhdistyneillä organisaatioilla on ollut yhteinen tuote ja fuusioitumisen tavoitteena on ollut täydellinen toimintojen yhdistäminen. Kyseessä on ollut siis radikaali ja nopea muutos, jonka lopullisena tarkoituksena on ollut uuden organisaatiokulttuurin luominen. Organisaatiokulttuurin määritteleminen yksiselitteisesti on kuitenkin hankalaa eikä kulttuureja kaikkien näkökulmien mukaan voida edes tutkia eikä täten muuttaa. Tutkimuksessa organisaatiokulttuuri nähdään muuttujana, jolloin sen muuttaminen on hidasta ja vaikeaa, muttei mahdotonta. Organisaatiokulttuuri näkyy tällöin organisaation päivittäisessä toiminnassa, ja sen muuttaminen lähtee organisaatiossa työskentelevien käytöksen muuttamisesta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jolloin mielenkiinnon kohteena oli ainoastaan liikuntajärjestökentässä vuosina 2012-2013 toteutettu fuusioprosessi. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu pääsääntöisesti tutkijan toteuttamista teemahaastatteluista, joissa tarkoituksena oli kartoittaa haastateltavien kokemuksia yhdistyneiden organisaatioiden organisaatiokulttuureista sekä Valo ry:n fuusioprosessista.
Tutkimuksen mukaan toimialakulttuuri oli organisaatioita yhdistävä tekijä läpi Valo ry:n fuusioprosessin. SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Kuntoliikuntaliitto ry:n organisaatiokulttuurit ilmenivät selkeästi ainoastaan ennen fuusioprosessia muutokseen orientoitumista tarkasteltaessa. Tutkimuksen mukaan toimialakulttuuri ilmeni erityisesti toiminnan käynnistämisvaiheessa sekä varsinaisessa toimintavaiheessa. Toimialakulttuuri mahdollisti sen, että organisaatiot pystyivät aloittamaan toiminnan puhtaalta pöydältä ja määrittelemään yhteiset toiminnan tavoitteet. Henkilöstö keskittyi työskentelemään toiminnan sisältöjen kautta, koska intohimo liikuntaa ja urheilua kohtaan yhdisti kaikkia. Lisäksi toimialakulttuuri helpotti yhteisten tavoitteiden määrittelemistä, koska Valo ry:n toimintatapaa pyrittiin kehittämään nimenomaan erilaiseksi kuin mitä se yhdistyneissä organisaatioissa oli aikaisemmin ollut.
Tutkimuksessa fuusioprosessin nähdään johtuvan toimintaympäristön muutoksesta, mikä on kontingenssiteorian mukaan luonnollista. Fuusion tavoitteena on ollut toimintaympäristön muutokseen vastaaminen, synergiaetujen saavuttaminen ja päällekkäisten toimintojen poistaminen. Fuusiota tarkastellaan tutkimuksessa samankeskisenä fuusiona, jolloin yhdistyneillä organisaatioilla on ollut yhteinen tuote ja fuusioitumisen tavoitteena on ollut täydellinen toimintojen yhdistäminen. Kyseessä on ollut siis radikaali ja nopea muutos, jonka lopullisena tarkoituksena on ollut uuden organisaatiokulttuurin luominen. Organisaatiokulttuurin määritteleminen yksiselitteisesti on kuitenkin hankalaa eikä kulttuureja kaikkien näkökulmien mukaan voida edes tutkia eikä täten muuttaa. Tutkimuksessa organisaatiokulttuuri nähdään muuttujana, jolloin sen muuttaminen on hidasta ja vaikeaa, muttei mahdotonta. Organisaatiokulttuuri näkyy tällöin organisaation päivittäisessä toiminnassa, ja sen muuttaminen lähtee organisaatiossa työskentelevien käytöksen muuttamisesta.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jolloin mielenkiinnon kohteena oli ainoastaan liikuntajärjestökentässä vuosina 2012-2013 toteutettu fuusioprosessi. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu pääsääntöisesti tutkijan toteuttamista teemahaastatteluista, joissa tarkoituksena oli kartoittaa haastateltavien kokemuksia yhdistyneiden organisaatioiden organisaatiokulttuureista sekä Valo ry:n fuusioprosessista.
Tutkimuksen mukaan toimialakulttuuri oli organisaatioita yhdistävä tekijä läpi Valo ry:n fuusioprosessin. SLU ry:n, Nuori Suomi ry:n ja Kuntoliikuntaliitto ry:n organisaatiokulttuurit ilmenivät selkeästi ainoastaan ennen fuusioprosessia muutokseen orientoitumista tarkasteltaessa. Tutkimuksen mukaan toimialakulttuuri ilmeni erityisesti toiminnan käynnistämisvaiheessa sekä varsinaisessa toimintavaiheessa. Toimialakulttuuri mahdollisti sen, että organisaatiot pystyivät aloittamaan toiminnan puhtaalta pöydältä ja määrittelemään yhteiset toiminnan tavoitteet. Henkilöstö keskittyi työskentelemään toiminnan sisältöjen kautta, koska intohimo liikuntaa ja urheilua kohtaan yhdisti kaikkia. Lisäksi toimialakulttuuri helpotti yhteisten tavoitteiden määrittelemistä, koska Valo ry:n toimintatapaa pyrittiin kehittämään nimenomaan erilaiseksi kuin mitä se yhdistyneissä organisaatioissa oli aikaisemmin ollut.