Discursive Constructions of Climate Change Engagement in Business Organisations

Abstract

Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen haasteista, koska se vaikuttaa niin yksilöihin, organisaatioihin kuin yhteiskuntaan. Ilmastonmuutos on fyysinen ihmiskunnan tulevaisuuteen kohdistuva uhka, joka asettaa kyseenalaiseksi käsityksiä itsestämme sekä taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä. Yrityksillä on hallussaan huomattavia resursseja, kuten tietotaitoa, ja siten niillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tarttumisessa. Haasteena on kuitenkin ilmastonmuutoksen monitahoisuus ja sitä koskevien, yleisesti hyväksyttyjen normien ja ohjeistuksien puute. Tutkimus tarkastelee tätä väistämättä syntyvää pulmatilannetta, kun yritykset pyrkivät toimimaan suhteessa ilmastonmuutokseen.

Tutkimus liittyy kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta käsittelevään kirjallisuuteen tarkastelemalla diskurssianalyysin keinoin ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä. Yritykset ja johtajat ovat keskeisessä asemassa tuottamassa ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin, ja siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia, kuinka he rakentavat diskursiivisesti ilmastonmuutokseen sitoutumista. Tämä tutkimus kysyy: Kuinka ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu diskursiivisesti yrityksissä? Teoreettisesti tätä kysymystä tarkastellaan ympäristöä, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta liiketoiminnassa käsittelevän kirjallisuuden näkökulmista sekä sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin lähestymistapojen kautta.

Tutkimuksen empiirinen tarkastelu keskittyy suomalaisiin yritysammattilaisiin, jotka ovat osallistuneet suomalaiseen vuosina 2009–2011 toteutettuun vähähiilisen talouden Peloton-projektiin. Empiirinen aineisto koostuu työpajahavainnoinneista ja haastatteluista. Analyysissa tunnistetaan kaksi diskurssia, joiden kautta keskustellaan ilmastonmuutokseen sitoutumisesta yrityksissä: rationaalinen ja moraalinen diskurssi. Rationaalisessa diskurssissa ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu ennen kaikkea strategisena kysymyksenä. Rationaalinen diskurssi pohjautuu perinteiseen liiketoimintapuheeseen ja keskittyy kannattavuuteen, win-win mahdollisuuksiin ja tehokkuuteen. Moraalinen diskurssi sekä täydentää että kyseenalaistaa rationaalista diskurssia esittäen, että strategisten syiden lisäksi on moraalisia syitä sitoutua ilmastonmuutostoimintaan.

Tarkastelemalla näiden diskurssien seurauksia tämä tutkimus esittää, miten rationaalisen diskurssin kautta diskursiivisesti hallitaan ilmastonmuutosta ja miten moraalista diskurssia käytetään laajentamaan rationaalisen diskurssin tuottamaa näkemystä. Rationaalisen diskurssin seurauksia ovat epävarmuuden lieventäminen, toiminnan tuottaminen ja oman aseman hallinta. Moraalisen diskurssin kautta tuotetaan moraalisia merkityksiä ilmastonmuutokseen sitoutumiselle yrityksissä ja yritysammattilaisten omalle työlle ja lisäksi esitetään vastakkainen näkemys rationaaliselle diskurssille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskursiivinen hallinta tuottaa yksinkertaistetun näkemyksen ilmastonmuutokseen sitoutumisesta, ja että tällä näkemyksellä on mahdollisesti huolestuttavia seurauksia ilmastonmuutokselle.

Tutkimus kontribuoi aikaisempaan tutkimukseen tuomalla esiin niitä monimutkaisia tapoja, joilla yritysammattilaiset rakentavat ilmastonmuutokseen sitoutumista, ja miten he tuottavat, ylläpitävät ja uusintavat merkityksiä ja sovittelevat ilmastonmuutostoimintaan liittyviä jännitteitä. Se, että ilmastonmuutokseen sitoutumista rakennetaan kahden diskurssin kautta, paljastaa, että ilmastonmuutos on moniulotteinen ja jossain määrin haastava kysymys yritysammattilaisille. Lisäksi se osoittaa, että ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskurssi sisältää diskursiivisen kamppailun tutkimuksessa tunnistettujen kahden diskurssin välillä.

Tutkimuksen käytännöllinen kontribuutio esittää, että vaikka ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö, siihen voidaan sitoutua käytännössä. Lisäksi tulokset osoittavat, että arvot ja tunteet ovat keskeinen, vaikkakin vähemmän huomioitu, osa ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä.

Climate change is one of the most pressing sustainability issues of the modern era affecting individuals, organisations and societies. Climate change poses physical threats to our survival and challenges the way we view ourselves and the economic and political systems. Today, business organisations control substantial resources and knowledge and thus have a crucial role in addressing climate change. However, climate change is a complex issue with no commonly accepted standards and guidelines. This study is concerned with the dilemma that business organisations face when they are striving address climate change.

This study contributes to previous literature on corporate sustainability and climate change by using discourse analysis to examine climate change engagement in business organisations. Business organisations and managers are vital leaders in providing solutions to sustainability challenges and therefore, examining their discursive constructions of climate change engagement is crucial. The study asks: How is climate change engagement discursively constructed in business organisations? Theoretically, this is addressed by discussing literature on environmental, sustainability and climate change issues in business and the social constructionist and discourse analytic approaches.

The empirical focus is on Finnish business professionals who have participated in a Finnish low-carbon economy project called ‘Peloton’ in 2009–2011. The empirical data consists of workshop observations and interviews. The analysis identifies two discourses that are used to discuss climate change engagement in business organisations: the rational and moral discourses. The rational discourse constructs climate change engagement first and foremost as a strategic issue utilising traditional business language focusing on profitability, win-win opportunities, and efficiency. The moral discourse both complements and questions the rational discourse by suggesting that, in addition to strategic business reasons, there are moral reasons for engaging with climate change.

Furthermore, by examining the functions of these two discourses, this study explicates how the rational discourse is used to discursively manage climate change engagement in business organisations, while the moral discourse is used to extend the view of the rational discourse. The functions of the rational discourse are to mitigate uncertainty, to produce action and to manage one’s own position. The functions of the moral discourse are to produce moral meaning for climate change engagement in business and for the business professionals’ work, as well as to provide an opposing perspective to the rational discourse. Moreover, this study discusses how the discursive management of climate change engagement produces a simplified view of climate change engagement with potentially concerning consequences for climate change.

To summarise, the study contributes to earlier research by revealing the sophisticated ways in which the business professionals construct climate change engagement and how they create, maintain, and recreate meaning and reconcile the tensions of climate change engagement in their language use. Utilising two discourses to discuss climate change engagement indicates that the complex issue is multidimensional and somewhat challenging for business professionals. In addition, it shows that the climate change engagement discourses contain a discursive struggle between the two ways used to talk about climate change in business organisations.

As a practical contribution the study brings forth that although climate change is a complex phenomenon, it can be effectively engaged with. In addition, findings indicate that values and emotions are an essential, though less emphasised, aspect of climate change engagement in business organisations.