Discursive Constructions of Climate Change Engagement in Business Organisations
Heikkinen, Anna (2014)
Heikkinen, Anna
Tampere University Press
2014
Yrityksen johtaminen - Management and organisation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-11-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9634-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9634-9
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä kestävän kehityksen haasteista, koska se vaikuttaa niin yksilöihin, organisaatioihin kuin yhteiskuntaan. Ilmastonmuutos on fyysinen ihmiskunnan tulevaisuuteen kohdistuva uhka, joka asettaa kyseenalaiseksi käsityksiä itsestämme sekä taloudellisista ja poliittisista järjestelmistä. Yrityksillä on hallussaan huomattavia resursseja, kuten tietotaitoa, ja siten niillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin tarttumisessa. Haasteena on kuitenkin ilmastonmuutoksen monitahoisuus ja sitä koskevien, yleisesti hyväksyttyjen normien ja ohjeistuksien puute. Tutkimus tarkastelee tätä väistämättä syntyvää pulmatilannetta, kun yritykset pyrkivät toimimaan suhteessa ilmastonmuutokseen.
Tutkimus liittyy kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta käsittelevään kirjallisuuteen tarkastelemalla diskurssianalyysin keinoin ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä. Yritykset ja johtajat ovat keskeisessä asemassa tuottamassa ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin, ja siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia, kuinka he rakentavat diskursiivisesti ilmastonmuutokseen sitoutumista. Tämä tutkimus kysyy: Kuinka ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu diskursiivisesti yrityksissä? Teoreettisesti tätä kysymystä tarkastellaan ympäristöä, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta liiketoiminnassa käsittelevän kirjallisuuden näkökulmista sekä sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin lähestymistapojen kautta.
Tutkimuksen empiirinen tarkastelu keskittyy suomalaisiin yritysammattilaisiin, jotka ovat osallistuneet suomalaiseen vuosina 2009–2011 toteutettuun vähähiilisen talouden Peloton-projektiin. Empiirinen aineisto koostuu työpajahavainnoinneista ja haastatteluista. Analyysissa tunnistetaan kaksi diskurssia, joiden kautta keskustellaan ilmastonmuutokseen sitoutumisesta yrityksissä: rationaalinen ja moraalinen diskurssi. Rationaalisessa diskurssissa ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu ennen kaikkea strategisena kysymyksenä. Rationaalinen diskurssi pohjautuu perinteiseen liiketoimintapuheeseen ja keskittyy kannattavuuteen, win-win mahdollisuuksiin ja tehokkuuteen. Moraalinen diskurssi sekä täydentää että kyseenalaistaa rationaalista diskurssia esittäen, että strategisten syiden lisäksi on moraalisia syitä sitoutua ilmastonmuutostoimintaan.
Tarkastelemalla näiden diskurssien seurauksia tämä tutkimus esittää, miten rationaalisen diskurssin kautta diskursiivisesti hallitaan ilmastonmuutosta ja miten moraalista diskurssia käytetään laajentamaan rationaalisen diskurssin tuottamaa näkemystä. Rationaalisen diskurssin seurauksia ovat epävarmuuden lieventäminen, toiminnan tuottaminen ja oman aseman hallinta. Moraalisen diskurssin kautta tuotetaan moraalisia merkityksiä ilmastonmuutokseen sitoutumiselle yrityksissä ja yritysammattilaisten omalle työlle ja lisäksi esitetään vastakkainen näkemys rationaaliselle diskurssille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskursiivinen hallinta tuottaa yksinkertaistetun näkemyksen ilmastonmuutokseen sitoutumisesta, ja että tällä näkemyksellä on mahdollisesti huolestuttavia seurauksia ilmastonmuutokselle.
Tutkimus kontribuoi aikaisempaan tutkimukseen tuomalla esiin niitä monimutkaisia tapoja, joilla yritysammattilaiset rakentavat ilmastonmuutokseen sitoutumista, ja miten he tuottavat, ylläpitävät ja uusintavat merkityksiä ja sovittelevat ilmastonmuutostoimintaan liittyviä jännitteitä. Se, että ilmastonmuutokseen sitoutumista rakennetaan kahden diskurssin kautta, paljastaa, että ilmastonmuutos on moniulotteinen ja jossain määrin haastava kysymys yritysammattilaisille. Lisäksi se osoittaa, että ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskurssi sisältää diskursiivisen kamppailun tutkimuksessa tunnistettujen kahden diskurssin välillä.
Tutkimuksen käytännöllinen kontribuutio esittää, että vaikka ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö, siihen voidaan sitoutua käytännössä. Lisäksi tulokset osoittavat, että arvot ja tunteet ovat keskeinen, vaikkakin vähemmän huomioitu, osa ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä.
Tutkimus liittyy kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta käsittelevään kirjallisuuteen tarkastelemalla diskurssianalyysin keinoin ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä. Yritykset ja johtajat ovat keskeisessä asemassa tuottamassa ratkaisuja kestävän kehityksen haasteisiin, ja siksi on ratkaisevan tärkeää tutkia, kuinka he rakentavat diskursiivisesti ilmastonmuutokseen sitoutumista. Tämä tutkimus kysyy: Kuinka ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu diskursiivisesti yrityksissä? Teoreettisesti tätä kysymystä tarkastellaan ympäristöä, kestävää kehitystä ja ilmastonmuutosta liiketoiminnassa käsittelevän kirjallisuuden näkökulmista sekä sosiaalisen konstruktionismin ja diskurssianalyysin lähestymistapojen kautta.
Tutkimuksen empiirinen tarkastelu keskittyy suomalaisiin yritysammattilaisiin, jotka ovat osallistuneet suomalaiseen vuosina 2009–2011 toteutettuun vähähiilisen talouden Peloton-projektiin. Empiirinen aineisto koostuu työpajahavainnoinneista ja haastatteluista. Analyysissa tunnistetaan kaksi diskurssia, joiden kautta keskustellaan ilmastonmuutokseen sitoutumisesta yrityksissä: rationaalinen ja moraalinen diskurssi. Rationaalisessa diskurssissa ilmastonmuutokseen sitoutuminen rakentuu ennen kaikkea strategisena kysymyksenä. Rationaalinen diskurssi pohjautuu perinteiseen liiketoimintapuheeseen ja keskittyy kannattavuuteen, win-win mahdollisuuksiin ja tehokkuuteen. Moraalinen diskurssi sekä täydentää että kyseenalaistaa rationaalista diskurssia esittäen, että strategisten syiden lisäksi on moraalisia syitä sitoutua ilmastonmuutostoimintaan.
Tarkastelemalla näiden diskurssien seurauksia tämä tutkimus esittää, miten rationaalisen diskurssin kautta diskursiivisesti hallitaan ilmastonmuutosta ja miten moraalista diskurssia käytetään laajentamaan rationaalisen diskurssin tuottamaa näkemystä. Rationaalisen diskurssin seurauksia ovat epävarmuuden lieventäminen, toiminnan tuottaminen ja oman aseman hallinta. Moraalisen diskurssin kautta tuotetaan moraalisia merkityksiä ilmastonmuutokseen sitoutumiselle yrityksissä ja yritysammattilaisten omalle työlle ja lisäksi esitetään vastakkainen näkemys rationaaliselle diskurssille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, miten ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskursiivinen hallinta tuottaa yksinkertaistetun näkemyksen ilmastonmuutokseen sitoutumisesta, ja että tällä näkemyksellä on mahdollisesti huolestuttavia seurauksia ilmastonmuutokselle.
Tutkimus kontribuoi aikaisempaan tutkimukseen tuomalla esiin niitä monimutkaisia tapoja, joilla yritysammattilaiset rakentavat ilmastonmuutokseen sitoutumista, ja miten he tuottavat, ylläpitävät ja uusintavat merkityksiä ja sovittelevat ilmastonmuutostoimintaan liittyviä jännitteitä. Se, että ilmastonmuutokseen sitoutumista rakennetaan kahden diskurssin kautta, paljastaa, että ilmastonmuutos on moniulotteinen ja jossain määrin haastava kysymys yritysammattilaisille. Lisäksi se osoittaa, että ilmastonmuutokseen sitoutumisen diskurssi sisältää diskursiivisen kamppailun tutkimuksessa tunnistettujen kahden diskurssin välillä.
Tutkimuksen käytännöllinen kontribuutio esittää, että vaikka ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö, siihen voidaan sitoutua käytännössä. Lisäksi tulokset osoittavat, että arvot ja tunteet ovat keskeinen, vaikkakin vähemmän huomioitu, osa ilmastonmuutokseen sitoutumista yrityksissä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4981]