Palkkatyön ja hoivavastuiden välissä - kahdensuuntaista hoivaa toteuttavien palkansaajien työn ja hoivan yhteensovittamisesta
Paara, Veera (2014)
2014
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122304
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122304
Tiivistelmä
Suomessa ikääntyvien kansalaisten määrä kasvaa, työssäkäyvien osuus pienenee ja yhä useampi perustaa perheensä myöhemmällä iällä. Nämä demografiset muutokset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa useammalla työntekijällä on työssäkäynnin ohella hoivavastuita kannettavinaan niin omista lapsistaan kuin vanhemmistaankin. Joillakin työntekijöillä nämä hoivavastuut ovat yhtäaikaisia. Sukupolvien välinen hoiva ei ole saanut sellaista huomiota osakseen, kuin se olisi tarvinnut. Myös työn ja perheen yhteensovittamisen kentällä sukupolvien välisen auttamisen käytännöt ovat saaneet yllättävän vähän huomiota. Tällaisesta näkökulmasta on tehty vähän tutkimusta Suomessa.
Olen tässä pro gradu -tutkielmassa tutkinut, millaisia hoivavastuita palkansaajilla on palkkatyönsä ohella. Lisäksi olen selvittänyt, keitä ovat ne palkansaajat, joilla on niin sanottua kahdensuuntaisia hoivavastuita työolo 2008 aineistossa. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, vaikuttavatko erilaiset hoivavastuut ja niiden kasautuminen samaan elämäntilanteeseen työn ja perheen yhteensovittamisen kokemiseen. Tutkielmani aineistona toimii Tilastokeskuksen työoloaineisto 2008 (N=4392).
Tutkielmani tulokset osoittavat, että palkansaajista yli puolella (60 %) on erilaisia hoivavastuita palkkatyönsä ohella. Näistä kolmetoista prosenttia on sellaisia palkansaajia, joilla on hoivavastuita sekä omista alle 18-vuotiaista lapsista että omista ja/tai puolison vanhemmista (kahdensuuntainen hoivavastuu). Kahdensuuntaisen hoivavastuun tilanteessa elävät muita useammin 35 44 -vuotiaat naiset (53 %). Tutkielmani tulosten mukaan hoivavastuita kantavat palkansaajat kokevat kotiasioiden häiritsevän työntekoa. Tällaisia kokemuksia on naisilla miehiä hiukan useammin. Työasioiden kotiin ja vapaa-ajalle tulemiseen ajatuksina ei hoivavastuilla tai niiden kasautumisella ole tutkielmani tulosten mukaan vaikutusta. Tutkielmani tulosten mukaan hoivavastuut ja niiden kasautuminen eivät vaikuta myöskään kiireen kokemiseen työssä.
Olen tässä pro gradu -tutkielmassa tutkinut, millaisia hoivavastuita palkansaajilla on palkkatyönsä ohella. Lisäksi olen selvittänyt, keitä ovat ne palkansaajat, joilla on niin sanottua kahdensuuntaisia hoivavastuita työolo 2008 aineistossa. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, vaikuttavatko erilaiset hoivavastuut ja niiden kasautuminen samaan elämäntilanteeseen työn ja perheen yhteensovittamisen kokemiseen. Tutkielmani aineistona toimii Tilastokeskuksen työoloaineisto 2008 (N=4392).
Tutkielmani tulokset osoittavat, että palkansaajista yli puolella (60 %) on erilaisia hoivavastuita palkkatyönsä ohella. Näistä kolmetoista prosenttia on sellaisia palkansaajia, joilla on hoivavastuita sekä omista alle 18-vuotiaista lapsista että omista ja/tai puolison vanhemmista (kahdensuuntainen hoivavastuu). Kahdensuuntaisen hoivavastuun tilanteessa elävät muita useammin 35 44 -vuotiaat naiset (53 %). Tutkielmani tulosten mukaan hoivavastuita kantavat palkansaajat kokevat kotiasioiden häiritsevän työntekoa. Tällaisia kokemuksia on naisilla miehiä hiukan useammin. Työasioiden kotiin ja vapaa-ajalle tulemiseen ajatuksina ei hoivavastuilla tai niiden kasautumisella ole tutkielmani tulosten mukaan vaikutusta. Tutkielmani tulosten mukaan hoivavastuut ja niiden kasautuminen eivät vaikuta myöskään kiireen kokemiseen työssä.