Muistelemisen arvoista. Naisen representaatiot STT:n, Helsingin Sanomien ja Tehy-lehden nekrologeissa.
Karkkola, Minna (2014)
2014
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-10-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122303
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411122303
Tiivistelmä
Media on yksi ikkuna siihen, miten yhteiskuntamme rakentuu. Erityisen kiinnostavia tässä mielessä ovat nekrologit, jotka kääntävät katseemme menneisyyteen ja osallistu-vat hyvän suomalaisuuden määrittelyyn. Ne kertovat arvostusten rakentumisesta suo-malaisessa kulttuurissa piirtäen kuvan suomalaisittain hyvästä elämästä.
Tutkin pro gradu -työssäni STT:n, Helsingin Sanomien ja Tehy-lehden naisista kirjoitet-tuja nekrologeja. Halusin päästä käsiksi siihen, millaista naiseutta nekrologit tuottavat. Lisäksi pohdin nekrologin määritelmää ja luon katsauksen nekrologin historiaan.
STT, Helsingin Sanomat ja Tehy-lehti edustavat aineistossani erilaisia sosiokulttuurisia tasoja. Sosiaalitieteitä lainaten puhun makro-, meso- ja mikrotasosta. Osaltaan aineis-toni rajoja piirtävät J. P. Roosin määrittämät suomalaiset sukupolvet. Tähän päädyin, koska halusin löytää mahdollisimman rikkaita narratiiveja naisen elämästä. Kokosin aineistoni edeten nykyhetkestä menneisyyteen aina siihen saakka, kunnes löysin työ-ni kannalta relevantit nekrologit. Tiukka aikarajaus olisi tuottanut köyhemmän aineis-ton.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, joka nä-kee todellisuuden sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana. Menetelmänä sovel-lan kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla etsin aineistosta kumpuavat yhtenäiset teemat. Niiden avulla muodostan diskurssit, joita löytyi aineistostani neljä: selvästi vah-vin oli työhön kietoutuva diskurssi, jonka nimeksi tuli työssään taitava, vahva ja ahkera sekä uskollinen. Toiseksi vahvimman diskurssin nimesin vaatimattomaksi ja huolehti-vaiseksi, kolmannen positiiviseksi ja viimeisen ja samalla heikoimman diskurssin per-soonalliseksi.
Työni perusteella näyttää siltä, että suomalaiseen naiseen liitettävät elämänarvot hah-mottuvat ennen kaikkea työn kautta, mikä on jokseenkin yllättävää naisen historiaa aja-tellen. Koti ja perhe häipyvät taustalle. Silti nainen asettuu aineistoni nekrologeissa herkästi essentialistiseen paikkaansa hoivaajana ja pyyteettömänä antajana. Aineistos-tani puuttuivat vaikeuksien kautta voittoon kulkevat sankaritarinat, joita esimerkiksi amerikkalaisissa nekrologeissa usein on.
Tutkin pro gradu -työssäni STT:n, Helsingin Sanomien ja Tehy-lehden naisista kirjoitet-tuja nekrologeja. Halusin päästä käsiksi siihen, millaista naiseutta nekrologit tuottavat. Lisäksi pohdin nekrologin määritelmää ja luon katsauksen nekrologin historiaan.
STT, Helsingin Sanomat ja Tehy-lehti edustavat aineistossani erilaisia sosiokulttuurisia tasoja. Sosiaalitieteitä lainaten puhun makro-, meso- ja mikrotasosta. Osaltaan aineis-toni rajoja piirtävät J. P. Roosin määrittämät suomalaiset sukupolvet. Tähän päädyin, koska halusin löytää mahdollisimman rikkaita narratiiveja naisen elämästä. Kokosin aineistoni edeten nykyhetkestä menneisyyteen aina siihen saakka, kunnes löysin työ-ni kannalta relevantit nekrologit. Tiukka aikarajaus olisi tuottanut köyhemmän aineis-ton.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, joka nä-kee todellisuuden sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakentuvana. Menetelmänä sovel-lan kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla etsin aineistosta kumpuavat yhtenäiset teemat. Niiden avulla muodostan diskurssit, joita löytyi aineistostani neljä: selvästi vah-vin oli työhön kietoutuva diskurssi, jonka nimeksi tuli työssään taitava, vahva ja ahkera sekä uskollinen. Toiseksi vahvimman diskurssin nimesin vaatimattomaksi ja huolehti-vaiseksi, kolmannen positiiviseksi ja viimeisen ja samalla heikoimman diskurssin per-soonalliseksi.
Työni perusteella näyttää siltä, että suomalaiseen naiseen liitettävät elämänarvot hah-mottuvat ennen kaikkea työn kautta, mikä on jokseenkin yllättävää naisen historiaa aja-tellen. Koti ja perhe häipyvät taustalle. Silti nainen asettuu aineistoni nekrologeissa herkästi essentialistiseen paikkaansa hoivaajana ja pyyteettömänä antajana. Aineistos-tani puuttuivat vaikeuksien kautta voittoon kulkevat sankaritarinat, joita esimerkiksi amerikkalaisissa nekrologeissa usein on.