King Devick -testi akuuttien lievien traumaattisten aivovammojen arvioinnissa
Pusenius, Eerika (2014)
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112293
Tiivistelmä
King Devick (KD) testi on nopeaan numerosarjojen nimeämiseen keskittyvä testi, joka mittaa silmien aktiiviseen katseluun liittyvää äkillistä nykäyksenomaista liikettä sekä kognitiivista suorituskykyä. Testiä on käytetty urheilijoilla kentänlaitatutkimuksena ja sen on todettu olevan herkkä menetelmä havaitsemaan urheiluun liittyvät mahdolliset aivotärähdykset. Tarkastelimme KD -testin käyttömahdollisuuksia päivystysolosuhteissa lievien aivovammojen diagnostiikan tukena.
Tutkimusaineistoksi kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavusta lievän aivovamman saaneita potilaita (n=27) ja verrokeiksi nilkkavammapotilaita (n=33). Potilaille tehtiin kliininen arvio, suoritettiin KD- ja Sport Concussion Assessment Tool 2 (SCAT2) -testit sekä tehtiin magneettikuvaus (MK) -kuvaus seitsemän vuorokauden kuluessa vammasta.
KD -testillä havaittiin merkittävä yhteys ainoastaan SCAT2 -testin lähimuistiosioon sekä oireiden voimakkuuteen, mutta ei muihin SCAT2 -osatesteihin. KD-testin tulokset eivät merkittävästi eronneet lievän aivovamman saaneiden potilaiden ja verrokkien välillä. Matalilla KD -testin tuloksilla ei havaittu olevan yhteyttä tajunnanmenetykseen, post-traumaattiseen amnesiaan, retrogradiseen amnesiaan eikä MK -kuvauslöydöksiin.
Tutkimuksemme tulosten pohjalta KD testi ei vaikuta olevan hyödyllinen päivystysolosuhteissa lievien aivovammojen tunnistamisessa.
Tutkimusaineistoksi kerättiin Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiavusta lievän aivovamman saaneita potilaita (n=27) ja verrokeiksi nilkkavammapotilaita (n=33). Potilaille tehtiin kliininen arvio, suoritettiin KD- ja Sport Concussion Assessment Tool 2 (SCAT2) -testit sekä tehtiin magneettikuvaus (MK) -kuvaus seitsemän vuorokauden kuluessa vammasta.
KD -testillä havaittiin merkittävä yhteys ainoastaan SCAT2 -testin lähimuistiosioon sekä oireiden voimakkuuteen, mutta ei muihin SCAT2 -osatesteihin. KD-testin tulokset eivät merkittävästi eronneet lievän aivovamman saaneiden potilaiden ja verrokkien välillä. Matalilla KD -testin tuloksilla ei havaittu olevan yhteyttä tajunnanmenetykseen, post-traumaattiseen amnesiaan, retrogradiseen amnesiaan eikä MK -kuvauslöydöksiin.
Tutkimuksemme tulosten pohjalta KD testi ei vaikuta olevan hyödyllinen päivystysolosuhteissa lievien aivovammojen tunnistamisessa.