Kielitohtori.fi:n oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskevat kielenhuoltokysymykset
Öörni, Eeva-Maria (2014)
2014
Suomen kieli - Finnish Language
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112290
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201411112290
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa lähestytään kielenhuollon ongelmakohtia Kielitohtori-verkkopalveluun lähetettyjen kysymysten kautta. Tutkielman tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä, millaiset kirjoitettuun kieleen liittyvät asiat suomenpuhujat kokevat hankaliksi ja miten toimivia kirjoitetun yleiskielen normit käytännössä ovat. Tarkastelu keskittyy oikeinkirjoitusta ja muoto-oppia koskeviin kysymyksiin. Pohdinnan lähtökohtana on ns. maallikkotason tietämys kielestä.
Aineisto koostuu käännöstoimisto Translatumin Kielitohtori-verkkopalveluun v. 2006-2013 lähetetyistä kielenhuoltoaiheisista kysymyksistä. Kysymyksiä on tänä aikana kertynyt 1 124, joista oikeinkirjoitusaiheisia on 449 ja muoto-oppia koskevia 186. Aineiston luokittelun lähtökohtana on jaottelu, jota on käytetty kartoitettaessa, millaisia kysymyksiä Kielitoimiston puhelinneuvontaan esitetään.
Yleiskieltä normittavilla ohjeilla ja suosituksilla on tärkeä rooli tässä tutkielmassa. Työn alussa esitelläänkin, mistä suomen kirjakielen normit ovat lähtöisin ja millainen suhde kielenhuollon, normien ja kieliyhteisön välillä vallitsee. Pääpaino on näkemyksellä, jonka mukaan kielenhuollon suositukset rakentuvat vuorovaikutuksessa kieliyhteisön kanssa.
Analyysiosuudessa aineistoa käsitellään kielenhuoltokysymysten teemojen mukaan jaoteltuna. Käsittely rakentuu siten, että ensin esitellään kysymykset, sitten tarkastellaan asiaan liittyvää kielenhuollon ohjeistusta ja lopuksi tarvittaessa arvioidaan näiden suositusten ja saatavilla olevien ohjeiden toimivuutta. Työssä nojataan suosituksiin ja ohjeaineistoihin, joista vastaa Suomen virallinen kielenhuoltoelin Kotimaisten kielten keskus. Suositusten lähteinä on käytetty ensisijaisesti virallisen kielenhuollon julkaisuja eli Kielitoimiston oikeinkirjoitusopasta, Kielitoimiston nimiopasta, Kielitoimiston sanakirjaa, kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa sekä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuja.
Päätösluku nostaa esiin niitä oikeinkirjoitukseen ja muoto-oppiin liittyviä kielenhuoltoseikkoja, jotka tarkastelun perusteella tuottavat Kielitohtori.fi:n kysyjille eniten ongelmia. Luvussa pohditaan, miten hyvin virallinen kielenhuolto on tunnistanut näitä pulmakohtia ja mitä on jo tehty ja mitä vielä voitaisiin tehdä, jotta kielenhuollon käytäntöjä olisi entistä helpompi oppia ja omaksua. Myös joihinkin yksittäisiin suosituksiin otetaan kantaa.
Aineisto koostuu käännöstoimisto Translatumin Kielitohtori-verkkopalveluun v. 2006-2013 lähetetyistä kielenhuoltoaiheisista kysymyksistä. Kysymyksiä on tänä aikana kertynyt 1 124, joista oikeinkirjoitusaiheisia on 449 ja muoto-oppia koskevia 186. Aineiston luokittelun lähtökohtana on jaottelu, jota on käytetty kartoitettaessa, millaisia kysymyksiä Kielitoimiston puhelinneuvontaan esitetään.
Yleiskieltä normittavilla ohjeilla ja suosituksilla on tärkeä rooli tässä tutkielmassa. Työn alussa esitelläänkin, mistä suomen kirjakielen normit ovat lähtöisin ja millainen suhde kielenhuollon, normien ja kieliyhteisön välillä vallitsee. Pääpaino on näkemyksellä, jonka mukaan kielenhuollon suositukset rakentuvat vuorovaikutuksessa kieliyhteisön kanssa.
Analyysiosuudessa aineistoa käsitellään kielenhuoltokysymysten teemojen mukaan jaoteltuna. Käsittely rakentuu siten, että ensin esitellään kysymykset, sitten tarkastellaan asiaan liittyvää kielenhuollon ohjeistusta ja lopuksi tarvittaessa arvioidaan näiden suositusten ja saatavilla olevien ohjeiden toimivuutta. Työssä nojataan suosituksiin ja ohjeaineistoihin, joista vastaa Suomen virallinen kielenhuoltoelin Kotimaisten kielten keskus. Suositusten lähteinä on käytetty ensisijaisesti virallisen kielenhuollon julkaisuja eli Kielitoimiston oikeinkirjoitusopasta, Kielitoimiston nimiopasta, Kielitoimiston sanakirjaa, kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa sekä Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuja.
Päätösluku nostaa esiin niitä oikeinkirjoitukseen ja muoto-oppiin liittyviä kielenhuoltoseikkoja, jotka tarkastelun perusteella tuottavat Kielitohtori.fi:n kysyjille eniten ongelmia. Luvussa pohditaan, miten hyvin virallinen kielenhuolto on tunnistanut näitä pulmakohtia ja mitä on jo tehty ja mitä vielä voitaisiin tehdä, jotta kielenhuollon käytäntöjä olisi entistä helpompi oppia ja omaksua. Myös joihinkin yksittäisiin suosituksiin otetaan kantaa.