Perheen elämänlaatu alle kouluikäisen ruoka-allergisen lapsen perheessä

Abstract

Lapsen ruoka-allergiat heikentävät perheiden psykososiaalista hyvinvointia, perheiden sosiaalista osallistumista ja perheen terveyttä. Suomalaisista lapsista 5–10 % on ruoka-allergisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten perheiden elämänlaatua. Tutkimuksen tavoitteena oli laajentaa hoitotyön näkökulmaa alle kouluikäisen lapsen ruoka-allergioiden hoitamisesta perheiden elämänlaatuun ja tuottaa tietoa interventioiden kehittämiseksi.

Tutkimusaineisto (N=104) kerättiin keväällä 2007 yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta perheiltä, joissa oli tutkimushetkellä alle neljävuotias ruoka-allergiseksi diagnosoitu välttämisdieettiä noudattava lapsi. Perheiden elämänlaatua mitattiin FQOL-PB ja FQOL-Scale mittareilla sekä avoimilla kysymyksillä ja vapaamuotoisilla kirjoitelmilla. Seuranta-aineisto (N=28) kerättiin keväällä 2008 sähköpostikyselynä. Tämän mixed methods -lähestymistapaa seuraavan tutkimuksen tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisesti ja abduktiivisesti sisällönanalyysillä sekä tilastollisin menetelmin.

Tulosten mukaan perheiden elämänlaatu on hyvä, mutta se on heikentynyt kaikilla osa-alueilla suhteessa vertailuaineistoon. Lapsen ruoka-allergia voi heikentää perheiden elämänlaatua erityisesti psykososiaalisen hyvinvoinnin osalta. Lapsen oireiden ilmeneminen itkuisuutena, univaikeuksina ja ripulointina ovat yhteydessä heikentyneeseen emotionaaliseen hyvinvointiin ja korkeampaan koettuun kuormitukseen.

Tutkimuksessa kuvatun jäsennyksen avulla voidaan tunnistaa alle kouluikäisten ruoka-allergisten lasten perheiden elämänlaatua vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Tulokset osoittavat tarpeen kehittää ja testata erilaisia hoitotyön interventioita perheiden elämänlaadun tukemiseksi.

A child’s food allergies reduce families’ psychosocial wellbeing, families’ social participation and families’ health. Up to 5–10% of Finnish children have food allergies. The aim of the study was to describe and to explore under school aged, food allergic children’s families’ quality of life. The purpose of the study was to widen the nursing care perspective from taking care of the under school aged children’s food allergies to family quality of life and pro-duce information to develop interventions.

The data (N=104) was collected during spring 2007 from families in private, public and the nonprofit sector, that had, at the time of this study, an under four-year-old child who had a food allergy diagnosis and was treated with a food allergen avoidance diet. The family quality of life was measured with FQOL-PB and FQOL Scale meters as well as open questions and free form writing. The follow up data (N=28) was collected during spring 2008 via e-mail. In this mixed method research approach, the collected data was analyzed using inductive and abductive content analysis, as well as statistical methods.

According to the results, the family quality of life is good, but it is reduced in all areas when compared with the comparable data. A child’s food allergy may reduce family quality of life especially within the area of psychosocial wellbeing. When a child’s symptoms manifested themselves in crying, sleep problems and diarrhea, there was an association with reduced emotional wellbeing and feelings of increased levels of burden.

Through the structure described in this study, one can recognize improving and impairing factors among the under school aged, food allergic children’s family quality of life. The results show the need to develop and to test different nursing care interventions that can be used to support family quality of life.