Onnistumisen kokemuksia esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa Pirkanmaan hätäkeskuksessa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on kartoittaa millaista on onnistunut esimiehen ja alaisen välinen vuorovaikutus operatiivisessa toiminnassa. Aihe on ajankohtainen ja tarpeellinen, kun tutkittavassa organisaatiossa on parhaillaan käynnissä rakenneuudistus, jossa hätäkeskusalueita laajennetaan ja hätäkeskuksien määrää vähennetään. Esimiehen ja alaisen välisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu entistä suuremmissa keskuksissa. Tutkielma antaa myönteisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa vuoromestareiden ja hätäkeskuspäivystäjien välisen vuorovaikutuksen toimivuudesta päivystystyössä. Operatiivisen toiminnan esimiestehtävän määrittelyssä tulisi huomioida myös alaisten näkökulma. Tulosten perusteella yhtenä keskeisenä esimies-alaisviestinnän elementtinä voidaan pitää vuoromestarin antamaa tukea perustehtävän onnistumisessa. Tuen antamisessa päivystäjät odottavat vuoromestarilta kärsivällisyyttä, rauhallisuutta, ystävällisyyttä ja myönteistä asennetta sekä selkeää viestintää johtamistilanteisiin liittyvien ohjeiden antamisessa. Lisäksi he odottavat, että vuoromestari johtaa tilannetta määrätietoisesti, neuvoo ja auttaa mielellään sekä omaa riittävän ammattitaidon. Päivystystyöhön liittyy keskeisesti myös emotionaalisen tuen saaminen esimieheltä mahdollisissa traumaattisissa tilanteissa. Tutkielma antaa lisäksi hyödyllistä tietoa esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta päivittäistoiminnassa ja kehityskeskustelussa. Palautetta saadessaan päivystäjät pitävät tärkeänä keskustelua ja mielipiteiden vaihtamista vuoromestarin kanssa. Tulosten perusteella toimivan esimiehen ja alaisen välisen vuorovaikutuksen edellytyksenä on lisäksi osaamiseen ja ammattitaitoon liittyvä molemminpuolinen luottamus. Vuoromestarin on voitava luottaa siihen, että päivystäjät hoitavat tehtävänsä annettujen ohjeiden mukaan. Tärkeätä on myös antaa vastuuta ja luottaa päivystäjien kykyyn toimia erilaisissa päivystystehtävissä. Päivystäjät puolestaan pitävät tärkeänä sitä, että vuoromestariin voi luottaa salitoiminnan johtajana ja päivystäjän työn tukijana. Organisaation arvot näkyvät esimies-alaisviestinnässä molemminpuolisena avoimuutena ja luottamuksena sekä keskinäisenä arvostuksena. Onnistuneen esimies-alaisviestinnän seurauksena voidaan pitää rauhallista ja positiivista työilmapiiriä sekä työviihtyvyyttä.

Tutkielman tuloksista on toisaalta pääteltävissä, että viestintä alaiselta esimiehelle on verrattain vähäistä mm. tuen ja palautteen antamisessa joten vastavuoroisuus esimies-alaissuhteessa ei siltä osin toteudu. Tähän saattaa vaikuttaa operatiivisen toiminnan luonne tehtäväsidonnaisena ja ajoittain ruuhkaisena toimintana, jossa haasteita aiheuttaa suoriutuminen varsinaisista päivystystehtävistä. Lisäksi operatiivisessa toiminnassa tulee tilanteita, joissa esimiehen on tehtävä selkeisiin ohjeisiin perustuvia nopeita päätöksiä ja viestintä alaisille on usein yksisuuntaista ja suoraa. Tutkimuskirjallisuudessa on saatu vastaavia tuloksia ylöspäin tapahtuvan viestinnän vähäisyydestä joten voidaan päätellä, että ylöspäin tapahtuvan viestinnän merkitystä organisaatioiden toiminnassa ei vielä riittävästi ymmärretä.