Spatial Touch in Presenting Information with Mobile Devices
Rantala, Jussi (2014)
Rantala, Jussi
Tampere University Press Tampereen yliopisto
2014
Vuorovaikutteinen teknologia - Interactive Technology
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2014-11-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9652-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9652-3
Tiivistelmä
Kosketuksen paikan hyödyntäminen tiedon esittämisessä mobiililaitteilla
Kosketusaisti on keskeisessä osassa mobiililaitteiden käytössä, sillä käytämme esimerkiksi älypuhelimia yhä enenevässä määrin kosketusnäyttöjen kautta. Laitteen käyttäjälle välittämiä tietoja esitetään kuitenkin lähinnä näkö- ja kuuloaistin kautta. Kosketusaistin hyödyntäminen tiedon esittämisessä on ollut vähäistä. Yleisin esimerkki kosketuksen käytöstä palautteen antamiseen on saapuvan puhelun tai viestin ilmaiseva värinä. Tällaisen värinän rajoitus tiedon esittämisessä on se, että tuntopalaute tuntuu aina samanlaiselta jokaisessa laitteen kohdassa.
Tässä väitöskirjassa tutkittiin uusia, tuntopalautteen paikkaan perustuvia tapoja esittää tietoa mobiililaitteiden käyttäjille. Käytännössä tämä tarkoitti useiden tuntopalautetta tuottavien aktuaattoreiden käyttöä samanaikaisesti, jolloin tuntopalautteen paikan muutoksilla on mahdollista esittää erilaista tietoa. Väitöskirjassa keskityttiin kahdentyyppisen tiedon esittämiseen. Ensimmäisessä sovelluksessa pyrittiin esittämään kirjaimia näkövammaisille käyttäjille. Toisessa sovelluksessa tutkittiin tunteiden välittämistä käyttäen tuntopalautetta, joka pyrki jäljittelemään ihmisten välisiä kosketuseleitä kuten silittämistä.
Toteutettujen sovellusten toimintaa arvioitiin käyttäjätutkimuksissa. Tulokset ensimmäisen sovelluksen käytöstä osoittivat, että tuntopalautteella on mahdollista esittää kirjaimia varsin luotettavasti. Sokeiden pistekirjoituksen hallitsevat käyttäjät tunnistivat heille esitetyt yksittäiset kirjaimet onnistuneesti yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Toisen sovelluksen arviointi osoitti, että tuntopalaute aiheutti käyttäjissä erilaisia tunnearviointeja riippuen siitä, mitä kosketuselettä palaute jäljitteli. Tuntopalautteen vastaanottaneet käyttäjät esimerkiksi kokivat silitystä jäljittelevän tuntopalautteen miellyttävämmäksi kuin puristusta jäljittelevän tuntopalautteen.
Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa vuorovaikutustapoja, jotka ottaisivat paremmin huomioon kosketusaistin mahdollisuudet. Näkövammaisille käyttäjille kosketusaisti mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan saada tietoa mobiililaitteelta esimerkiksi silloin, kun puhesyntetisaattorin käyttö ei ole mahdollista. Lisäksi kosketusaistia voidaan käyttää tukemaan ihmisten välistä etäviestintää. Soittamisen tai tekstiviestin lähettämisen ohella kosketusviesti voi välittää tunnekokemuksen esimerkiksi tutulle tai perheenjäsenelle.
Kosketusaisti on keskeisessä osassa mobiililaitteiden käytössä, sillä käytämme esimerkiksi älypuhelimia yhä enenevässä määrin kosketusnäyttöjen kautta. Laitteen käyttäjälle välittämiä tietoja esitetään kuitenkin lähinnä näkö- ja kuuloaistin kautta. Kosketusaistin hyödyntäminen tiedon esittämisessä on ollut vähäistä. Yleisin esimerkki kosketuksen käytöstä palautteen antamiseen on saapuvan puhelun tai viestin ilmaiseva värinä. Tällaisen värinän rajoitus tiedon esittämisessä on se, että tuntopalaute tuntuu aina samanlaiselta jokaisessa laitteen kohdassa.
Tässä väitöskirjassa tutkittiin uusia, tuntopalautteen paikkaan perustuvia tapoja esittää tietoa mobiililaitteiden käyttäjille. Käytännössä tämä tarkoitti useiden tuntopalautetta tuottavien aktuaattoreiden käyttöä samanaikaisesti, jolloin tuntopalautteen paikan muutoksilla on mahdollista esittää erilaista tietoa. Väitöskirjassa keskityttiin kahdentyyppisen tiedon esittämiseen. Ensimmäisessä sovelluksessa pyrittiin esittämään kirjaimia näkövammaisille käyttäjille. Toisessa sovelluksessa tutkittiin tunteiden välittämistä käyttäen tuntopalautetta, joka pyrki jäljittelemään ihmisten välisiä kosketuseleitä kuten silittämistä.
Toteutettujen sovellusten toimintaa arvioitiin käyttäjätutkimuksissa. Tulokset ensimmäisen sovelluksen käytöstä osoittivat, että tuntopalautteella on mahdollista esittää kirjaimia varsin luotettavasti. Sokeiden pistekirjoituksen hallitsevat käyttäjät tunnistivat heille esitetyt yksittäiset kirjaimet onnistuneesti yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Toisen sovelluksen arviointi osoitti, että tuntopalaute aiheutti käyttäjissä erilaisia tunnearviointeja riippuen siitä, mitä kosketuselettä palaute jäljitteli. Tuntopalautteen vastaanottaneet käyttäjät esimerkiksi kokivat silitystä jäljittelevän tuntopalautteen miellyttävämmäksi kuin puristusta jäljittelevän tuntopalautteen.
Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa vuorovaikutustapoja, jotka ottaisivat paremmin huomioon kosketusaistin mahdollisuudet. Näkövammaisille käyttäjille kosketusaisti mahdollistaa vaihtoehtoisen tavan saada tietoa mobiililaitteelta esimerkiksi silloin, kun puhesyntetisaattorin käyttö ei ole mahdollista. Lisäksi kosketusaistia voidaan käyttää tukemaan ihmisten välistä etäviestintää. Soittamisen tai tekstiviestin lähettämisen ohella kosketusviesti voi välittää tunnekokemuksen esimerkiksi tutulle tai perheenjäsenelle.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4967]